On syytä kantaa enemmän huolta 2030- ja 2040-lukujen kuin 2020-luvun kansainvälisestä yleisurheilumenestyksestämme. Tarvitsemme lasten ja nuorten yleisurheiluun sekä valmennuksellisia sisältömuutoksia että rakenteellisia uudistuksia. Sisällöllinen tavoitelinjaus, yleisurheilijan valmennuksellisen urapolun painopisteet, julkaistiin viime viikolla (lue tiedote tästä linkistä). Seuraavassa pohdintaa yhdestä tärkeästä valmennusjärjestelmämuutoksesta.

Suomalaisten lasten ja nuorten elinympäristö ja elämäntyyli olivat takavuosikymmeninä kovin erilaisia kuin mitä ne ovat 2020-luvulla – niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Väestöennusteskenaarioissa lasten ja nuorten määrä vähenee ja kaupungistuminen jatkuu. Harrastamisen kiinnostavuusselvitysten mukaan lajikirjo laajenee ja joukkuelajien vetovoima vahvistuu.

Yhteiskunta- ja urheilukulttuurimuutoksen myötä on selvää, että suomalaisen yleisurheilun pitää pärjätä ennen kaikkea isoissa kaupungeissa ja niiden lähiympäristöissä. Kaupunkien huippuseurojen täytyy olla vahvassa iskussa, vetovoimisia ja osaavia – toiminnaltaan niiden tulee vastata huippu-urheilunkin haasteeseen. Yleisurheilijan urapolun laadukkuus kaupungeissa on lajin menestymisen ja kehittymisen elinehto.

Akatemiatoiminnan kohdennuksia yleisurheilijan urapolun nuorisovaiheeseen

Harjoittelu- ja harjoituskeskuksia, sittemmin urheiluakatemioita, on ollut Suomessa reilun parinkymmenen vuoden ajan, minä aikana niiden lukumäärä on reippaasti lisääntynyt. Saamaan aikaan akatemioiden asema, rooli, vaikuttavuus ja lajikirjo ovat kasvaneet – samoin julkinen rahoitus.

Akatemiatoiminta lähti liikkeelle huippuvaiheen painotuksella. Niin tapahtui myös yleisurheilun osalta. Huippuvaiheen painotuksessa akatemiat ovat olleet lajiliittojen tärkeitä kumppaneita. Seuratoiminta, ainakin yleisurheilun osalta, on ollut selkeästi pienemmässä lajikumppanuusroolissa.

2020 syksystä alkaen olemme rakentaneet lajin omaa keskittämisratkaisua osittain uudella tavalla. Kaupunkivalmennuskeskukset muuntuivat yleisurheilukeskuksiksi ja toimintaan on tuotu kasvavassa määrin mukaan huippuvaiheen lisäksi nuorisovaiheen ratkaisuja ja toimintamalleja. Jäimme aikanaan asiassa ns. telineisiin. Monet lajit lähtivät liikkeelle meitä terävämmin.

Huippu-urheiluseuravetoisempaan keskustoimintaan

Nuorisourheiluvaiheen mukaantulo yleisurheilukeskuksen toimintaan on tarkoittanut luonnollisesti myös sitä, että toiminnan ytimessä ovat aiempaa enemmän seurat ja erityisesti keskuksissa toimivat huippuseurat. Tämä on ollut ja on myös strateginen tavoitteemme.

Samaan aikaan, siis syksyllä 2020, käynnistimme huippuseuraverkostotoiminnan ja aloimme valmistelemaan yhdessä Olympiakomitean kanssa Tähtiseuratoiminnan huippu-urheiluseura -prosessia ja siihen liittyvää yleisurheilun huippu-urheiluseurakriteeristöä. Tavoitteena on mm. tukea ja auttaa huippuseurojamme kehittämään omaa yleisurheilijan polkuaan huippu-urheilun vaatimustason mukaisella tavalla yläkouluvaiheesta huippuvaiheeseen saakka. Prosessi ja kriteeristö ohjaa rakentamaan sitä yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa. Näin akatemioiden lajikumppanuus ohjautuu aiempaa enemmän huippuseurayhteistyöksi.

Se tulee jatkossa mahdollistamaan myös sen, että tulevien tähtien laadukasta kasvatustyötä tehdään nykyistä useammassa keskuksessa – ja sitä tehdään huippu-urheiluseuravetoisesti. Huippu-urheiluseurojen kunniavelvoitteena tulee olla rakentaa toimintaa niin, että se mahdollistaa koko kaupunkiseudun ja seutukunnan yhteisen urheilijan polun kehittymisen eli auttaa ja tukee myös muiden seurojen urheilijoiden polkuja.

Olemme erityisesti Olympiakomiteaan ja osin myös akatemioiden kanssa keskustellessa tuoneet esille tahtotilamme nuorisovalmennuksen ja huippu-urheiluseuratoiminnan painotuksen merkittävästä lisähuomioinnista akatemiatoiminnassa. Tavoitteemme eivät vaikuta olevan millään tavoin ristiriidassa suomalaisen urheilun yhteisten tavoitteiden kanssa. Päinvastoin.

Huippuvaiheen räätälöidyt ratkaisumallit

Olemme huippuvaiheen osalta kehittyneet monella eri tavoin ja onnistuneet löytämään toimivia ratkaisuja ja toimintamalleja. Meillä on tällä hetkellä laaja, potentiaalinen ja upea kärkiurheilijakaarti, joka tulee jauhamaan kansainvälistä menestystä 2020-luvulla. Meillä on osaavia huippuvaiheen valmentajia ja ammattitaitoisia urheilijoiden tukitiimejä. Resursseja ei ole koskaan riittävästi, mutta uskon parantuneen menestyksen edesauttavan tilannetta.

Huippuvaiheen valmennus- ja tukiratkaisut ovat usein räätälöityjä ratkaisuja, niin laji- kuin urheilijatasollakin. Vaikka nuorisovaihe ja ns. kasvatusvalmennus tulee yleisurheilukeskuksissa korostumaan tulevaisuudessa, niin tarkoituksena ei ole irrottaa huippuvaiheen ratkaisuja yleisurheilukeskustoiminnasta. Yleisurheilukeskustoiminta on jatkossakin merkittävä osaratkaisu myös huippu-urheilijauran huippuvaiheeseen.

Aika näyttää, syntyykö lajissamme aito tarve ja ennen kaikkea edellytykset huippuvaiheen selkeään ja yksiselitteiseen keskittämisratkaisuun.