– En pidä poissuljettuna, että hyppäisin Suomen ennätyksen. Se ei vaadi hirveästi enempää. Hyppy, jolla Tampereella 570 ylitin, ei ollut kovin hääppöinen, kun sitä Raulin kanssa viime viikolla katseltiin, Kujanpää sanoo.

Ulkoradoilla SE on Jani Lehtosen 582 ja hallissa 583.

Kujanpää katseli valmentajansa Rauli Pudaksen kanssa 570 hypyn videolta, kuinka juoksu sujui talvella. Kujanpää on Pudaksen valmennuksessa saanut juoksunsa kulkemaan ja lisää tulonopeutta kuopalle.

– Nopeus on mennyt todella paljon eteenpäin. Sellainen puoli metriä sekunnissa, ja se on suhteellisen paljon, Kujanpää viittaa nopeuteensa kuopalle tullessa.

Seiväshypyssä teknisesti osaavalle hyppääjälle nopeus on ratkaisevin tekijä, joka antaa mahdollisuudet hypätä korkealta.

­– Juoksutekniikkaa ja voimaa oikeisiin paikkoihin, eli vauhti on tullut isommista juoksulihaksista ja siitä, että osaan juosta oikein, Kujanpää tiivistää nopeutensa kehityksen tykötarpeet.

– Mitä siitä on seurauksena? Juoksu tuntuu helpommalta, joka tekee hyppäämisestä helpompaa ja on helpompi keskittyä hypyn loppuun.

Etelä-Suomen leirin Pudaksen luona toimivat

Kujanpää on viihtynyt Rauli Pudaksen valmennuksessa toissa vuodesta lähtien.

– Raulin kanssa on ollut tosi helppoa tehdä töitä. Me puhumme hyvin samaa kieltä ja suhtaudumme molemmat samantyyppisesti urheiluun ja harjoitteluun sekä reagoimiseen asioihin, Kujanpää sanoo.

– Ei ole hätäilyä, eikä tempoilua. Täällä on ollut tosi kiva olla harjoittelemassa. Samalla olen tullut takaisin ryhmävalmennukseen, kun ryhmässä on mukana Elina Lampelan lisäksi pari nuorempaa hyppääjää. Tosi hyvin on mennyt.

Kujanpää on jättänyt harjoitusleirit väliin ja keskittynyt Etelä-Suomen leiritykseen, eli hän on muuttanut Tampereelta syksyllä kolmeksi ja keväällä kahdeksi kuukaudeksi Helsinkiin harjoittelemaan Pudaksen johdolla.

– Tein jo syksyllä Raulin kanssa päätöksen, ettemme osallistu maajoukkueleireille, koska minä olen jo leirillä täällä Helsingissä. Ei täältä tarvitse lähteä minnekään, täällä on ollut hyvä harjoitella, Kujanpää sanoo.

Rinne: Olen iloinen siitä, miltä tilanne näyttää

Rinne jätti kevättalvella Yhdysvaltain Flagstaffin vuoristoleirin leirin kesken ja palasi Suomeen hoidattamaan kantapäävaivaa, eikä ole katunut päätöstään. Treenit jatkuvat jo normaalisti.

– Se oli iso päätös tulla merten takaa kesken leirin takaisin, mutta se oli oikea päätös. Tulin Suomeen laittamaan jalan kuntoon ja se onnistui hyvin, Rinne sanoo.

Kantapäästä löytyi limapussin tulehdus.

 – Se rauhoittui kortisonipiikillä, kun se saatiin iskettyä oikeaan kohtaan. Sen jälkeen piti ottaa treenit vähän aikaa rauhassa, koska juoksusta oli ollut vähän taukoa. Sitten palasin asteittain juoksemaan, Rinne kertoo.

– Nyt olen päässyt jo kovaankin treeniin. Olen iloinen siitä, miltä tilanne näyttää. Uskoin siihen, että kun pääsen juoksemaan, pystyn löytämään  juoksukunnon nopeasti takaisin, ja siltä se on vaikuttanut.

Kesän tavoite on juosta 1500 metriä alle 3.36:n

Rinne avaa kilpailukauden 18.-19. toukokuuta Malmössä pidettävissä PM-kisoissa. Matka on joko 1500 tai 800 metriä.

Noiden matkojen välillä Rinne joutuu miettimään tarkasti, kumpaa kilpailuissa juoksee ennen kuin EM-kisojen ranking umpeutuu 26. toukokuuta. EM-kisojen 1500 metrille pääsy edellyttää näillä näkymin tulosrajan 3.36,00 juoksemista.

– Sen kanssa voi tulla kiire, kun kevät ei mennyt ihan mutkitta, mutta kesän tavoitteena on juosta 1500 metriä alle 3.36:n, Rinne sanoo.

– 1500 metriä oli ajateltu kesän päämatkaksi, mutta jos mietitään EM-kisojen kannalta, sinne voisi olla helpompia päästä 800 metrille, kun taas olympialaisiin on helpompi päästä 1500 metrille.

EM- ja olympiakisat Kortetmaan tavoitteena

Kortetmaan kesän tavoitteena on siirtää 200 metrin ennätys 23,22 historiaan ja onnistua Rooman kisoissa 200 metrillä. Jos juoksu kulkee hyvin, Kortetmaan aatoksissa välkkyy myös paikka Pariisin olympialaisiin.

– Olen nyt EM-rankingissa hyvin sisällä. Olen 29:s, kun 36 otetaan kisoihin, mutta kun kilpailukausi on vasta alkamassa, rankingissa sisällä pysyminen vaatii, että pitää saada juostua hyviä kisoja, Kortetmaa sanoo.

– Jos touko-kesäkuu onnistuisi oikein hyvin, ei ole poissuljettua, että voisin nousta Pariisin olympialaisiin. Se siintää siellä haaveena, mutta vaatii ennätyskuntoa ja hyvää onnistumista.

Kortetmaa tunnustaa, että myös 23 sekunnin rajan puhkaisu kutittelee. Se ei ole suomalaisilta onnistunut sen jälkeen, kun Hanna-Maari Päkk sivusi ennätystään 22,98 Zürichin EM-kisojen välierissä 2014.

– Se on raja, jonka haluaisin omalla urallani juosta. Se pitäisi sitten saada rikottua nyt tulevana kesänä, Kortetmaa miettii.

”Leirin perusteella meillä on tosi kovakuntoinen viestijoukkue”

Kun Rooman EM-kilpailut ovat jo  7.–12. kesäkuuta, se on pakottanut urheilijat muutoksia harjoittelun rytmityksessä. Kortetmaa kokee onnistuneensa valmentajansa Teemu Leppämäen kanssa hyvin.

– Harjoituskausi oli vähän erilainen. Emme menneet heti hallikauden jälkeen perustekemiseen kuten normaalisti, vaan tehot on pidetty aika korkealla hallikaudesta kevääseen, Kortetmaa sanoo.

– Koen, että se toimii tosi hyvin. Kun ei menty välillä hitaaseen tekemiseen, sain hyvin pidettyä nopeutta yllä.

Edellisellä kaudella Kortetmaan voimavalmennuksesta vastannut Leppämäki otti harjoittelusta kokonaisvastuun viime syksynä.

– Harjoitteluun ei ole tehty suuria muutoksia, lähinnä rytmityksellisiä. Niillä on pyritty vaikuttamaan siihen, että palautuisin paremmin ja pystyisin pitämään paremmin tehoja treeneissä. Koen, että kevätpuoliskolla harjoittelussa on onnistuttu hyvin.

Hiljattain päättyneen Teneriffan harjoitusleirin perusteella Kortetmaa on toiveikas myös naisten 4 x 100 metrin viestimaajoukkueen näkymistä.

– Leirin perusteella meillä on tosi kovakuntoinen viestijoukkue. Kun leirillä kellotettiin vaihtoalueen viestikapula-aikoja, ne olivat ihan ennätysaikoja. Onnistuneella juoksulla meillä on mahdollisuus juosta Suomen ennätys, Kortetmaa uskoo.