Pituushyppääjä Kristian Bäck on kuukauden verran rakentanut paluuta arvokisoihin Mikael Ylöstalon ja Diari Sharifin valmennuksessa. Samalla taakse jäi kolme vuotta kestänyt yhteistyö brittivalmentaja Frank Attohin kanssa.
– Olin yhteydessä muutamaan ulkomaiseen valmentajaan, mutta päädyin kysymään Ylöstaloa, johon luotan, ja joka on aiemmin vähän katsonut sivusta minun hyppyjäni, Bäck sanoo.
Viipurin Urheilijoita edustavan Bäckin, 25, taustalla on nyt valmennustiimi, johon Ylöstalon ja Sharifin lisäksi kuuluu kokenut fysioterapeutti Jarmo Ahonen.
– Nyt on aloitettu nollasta niin, että Ahonen tekee ohjelmat ensimmäiset kuusi viikkoa. Sen aikana vahvistetaan paikkoja ja yritetään saada kroppa kestämään, Bäck viittaa viime vuosien vammoihin.
– Sen jälkeen Ylöstalo alkaa tehdä ohjelmia ja Sharifi, jolla on paljon hyvää annettavaa, on toisena valmentajana. Ideana on, että joku on aina paikalla minun hyppyharjoituksissani. Olen viime vuodet harjoitellut aıka lailla yksin.
Vauhtijuoksu vaatii reipasta remonttia
Bäck sijoittui viisi vuotta sitten Amsterdamin EM-kisoissa viidenneksi, mutta karsiutui kaksi vuotta myöhemmin Berliinin EM-finaalista. Syksyllä Berliinin kisojen jälkeen Bäck siirtyi Mikael ja Natalia Bäckin valmennuksesta monia huippunimiä ohjanneen Attohin valmennukseen.
– Frank on hyvä valmentaja, mutta korona pilasi meidän suunnitelmamme. Koko yhteistyö piti tehdä etänä. Frankin systeemissä mennään päivä kerrallaan. Se olisi voinut toimia, jos olisi nähty päivittäin, mutta nyt ei nähty ja tuntui, että ohjelmoinnista puuttui selkeys, Bäck sanoo.
Ylöstalon johdolla Bäck hakee kehitystä erityisesti vauhdinjuoksuun.
– Hyppääminen ei ole ongelma, mutta lankulle juoksu on ihan hirveän näköistä. Jos sitä aikoo korjata, siinä pitää olla koko ajan valmentaja mukana, Bäck sanoo.
Bäck odottaa innolla myös yhteisharjoituksia Ylöstalon valmentamien sprinttereiden Samuli Samuelssonin ja Tuukka Huuskolan kanssa.
– Tarkoitus on tehdä pikajuoksijoiden kanssa vähintään nopeustreenit. Olen todella kaivannut harjoitusryhmän tuomaa buustia, Bäck sanoo.
Mykoplasma, keuhkoklamydia ja toistuvia jalkavammoja
Bäck on viime vuosina ottanut mittaa motivaatiostaan urheilla. Tammikuussa 2019 yli kolmen kuukauden kuntoutuksen tuonut säären lihasvamma, pitkä taistelu mykoplasman ja keuhkoklamydian kanssa sekä jalkavammat rajoittivat Bäckin pituushyppykilpailut vuosina 2019-2020 kolmeen.
– Läksin keväällä 2020 USA:han, kun mykoplasman ja keuhkoklamydian tuoman pitkän antibioottikuurin jälkeen alkoi mennä paremmin. Hyppäsin siellä treeniennätyksenkin, mutta kun tulin Suomeen nappasi ensin reiden lähentäjästä ja sen parannuttua tuli polvivaiva, Bäck muistaa.
– Valmentajakin yllättyi, kun silti hyppäsin Kalevan kisoissa 777 ja olin toinen, mutta siinä kilpailussa lähentäjä leikkasi kiinni uudelleen.
Vaiva uusiutui vielä syyskuun puolivälissä Sveitsin Bellinzonan kilpailussa.
– Oli tyhmä päätös mennä sinne, mutta oli kova halu kilpailla, kun Ruotsi-ottelukin piti jättää väliin, Bäck kertoo.
Tavoitteet ovat kesän EM- ja MM-kilpailuissa
Kuluneen olympiakesän aikana Bäck ponnisti yhdeksän kilpailua, vaikka harjoituskautta rikkoivat pohjevamma marraskuussa ja takareiden revehtymä talvella, jonka takia hallikausi jäi väliin.
Kevään leirillä iski vielä pohjevamma, mutta juhannuksena Bäck kimmahti 792, joka jäi vain kolme senttiä omasta ennätyksestä. Talven takareisivamma uusiutui kuitenkin heti seuraavassa kilpailussa.
– Nyt on takana neljä viikkoa treeniä. Terveysasiat ovat kunnossa ja kroppa ottaa hyvin treeniä vastaan. Tavoitteet ovat kesän EM- ja MM-kisoissa. Se lämmittäisi mieltä, jos saisi kesällä vanhan ennätyksen 795 rikki, Bäck sanoo.
– Hallikaudesta en osaa sanoa mitään. Vauhtijuoksussa on niin paljon muutettavaa, että se ottaa aikaa.