Tilastot viehättävät kolmiloikkaaja Topias Koukkulaa. Enemmän kuin tilastojen kokoamisesta, Koukkula on kiinnostunut data-aineistojen analyysistä ja visualisoinnista. Tilastotieteilijän yleisurheiluaiheisia työnäytteitä löytyy mainiosta yleisurheilustatistiikkaa blogista

– Tilastotieteen juuret ja teoria ovat syvällä matematiikassa. Sovelluksia löytyy monilta aloilta kuten lääke- ja yhteiskuntatieteistä. Itse aloin opintojen ohessa pyöritellä mielessä, mitä voisin saada aikaan yleisurheilusta, Koukkula kertaa blogin syntyä.

Analyyseissään Koukkula on tarkastellut miesten kärkitulosten kehitystä Suomessa 2000-luvulla ja vertaillut lajiryhmittäin 1980-luvun ja 2010-luvun Top 10 -tuloksia. Tarjolla on myös syväluotaus Karsten Warholmin urakehityksestä teemalla monipuolisuus kunniaan sekä yhteiskunnallista näkökulmaa artikkelissa, jossa tutkaillaan kuinka bruttokansantuote korreloi kansallisiin yleisurheiluennätyksiin.

– Kun tehdään tutkimusta, siinä on yleensä pohjana kutina jostain ilmiöstä ja halu todentaa, pitääkö se paikkaansa. Yleisurheilun osalta tulokset ovat olleet aika lailla oletettuja, Koukkula sanoo tekemistään analyyseistä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Blogissaan Koukkula työstää yleisurheiluaiheita tilastotieteilijän ammattitaidolla, mutta pitää analyysit helposti avautuvina.

– Yleisurheilustatistiikkajutut olen tarkoituksella halunnut erottaa varsinaisista tilastotieteen opinnoista, eli en ole soveltanut näihin mitään syvällistä tilastotieteen teoriaa. Haluan, että analyysit olisivat kaikkien ymmärrettävissä, Koukkula sanoo.

Koukkulan artikkelit eivät myöskään ole vain teksti- ja tilastomassaa, mukana on runsaasti grafiikkaa.

– Olen itse enemmän kiinnostunut siitä, miten visualisoimalla saadaan paremmin kuvattua esimerkiksi jotakin pidemmän ajan kehitystä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, Koukkula muistuttaa.

Johan Meriluoto kakkosvalmentajaksi

Koukkula ei aio tyytyä vain yleisurheilutilastojen analyysiin. Kolmiloikkaajana hän haluaa myös tuottaa analysoitavaa aineistoa. Viime kaudella Kangasalan Urheilijat -68:n hyppääjän kilpailut painottuivat pituushyppyyn, mutta jatkossa kolmiloikka pysyy päälajina.

– Vaikka pituushyppy on kulkenut hyvin, koen että minulla on kolmiloikassa enemmän potentiaalia. Siksi satsaan siihen, Koukkula sanoo. Hän ponnisti viime kaudella pituushypyssä ennätykseen 767. Kolmiloikassa oma ennätys on 16,14.

Halu kehittyä kolmiloikkajana oli Koukkulalle myös syy muuttaa Turkuun.

– Tampereella harjoittelu meni vähän yksintekemiseksi. Sain Turussa Johan Meriluodon kakkosvalmentajaksi katsomaan harjoituksia. Tuomas Sallinen tekee edelleen ohjelmat ja hänelläkin on nyt Koskelta (Koski TL) lyhyempi matka tulla harjoituksiin, Koukkula sanoo.

Tekniikan muutoksilla tasapainoa lajisuoritukseen

Paikkakunnan vaihto sujui luontevasti, kun Koukkula sai kandivaiheen opinnot valmiiksi Tampereen yliopistossa ja siirtyi jatkamaan tilastotieteen opintojaan Turun yliopistoon. Joulukuun alun pientä takareisivenähdystä lukuun ottamatta harjoittelu on luistanut.

– Syksyn aikana on haettu kolmiloikan tekniikkaan uusia juttuja. Selkeimpiä ja näkyvämpiä muutoksia on tehty käsitekniikkaan ja lantion käyttöön. Niillä on koetettu tasapainottaa kolmiloikkasuoritusta, Koukkula sanoo.

– Minulla hyppy menee niin sanotusti läpi, kun hyppäämiseen tulee tehoa ja vauhdit kasvavat.  Näin vaikka vauhti loikissa säilyykin. Tätä pyritään tekniikan muutoksilla korjaamaan, mutta se vaatii vielä paljon työtä.

Katso Topias Koukkulan tilastoblogi: https://yleisurheilustatistiikkaa.blogspot.com