Moukarinheittäjä Silja Kosonen ja pikajuoksija Samuli Samuelsson nousivat Münchenin EM-kilpailuissa Hakaurheilijoiden joukkoon. Hakaurheilijaksi pääsee, kun on saavuttanut kansainvälisissä arvokilpailuissa, maaotteluissa tai SM-kilpailuissa yhteensä 20 pistettä.
Turun Urheiluliittoa edustava Kosonen, 19, on Hakaurheilija numero 346 ja samalla nuorin koskaan hakaurheilijaksi vaadittavat pisteet saavuttanut urheilija. Kososella on nyt 23 pistettä. Junioreiden EM- ja MM-tittelit voittanut Kosonen on ehtinyt edustaa Suomea myös olympiakisoissa sekä yleisen sarjan MM ja EM-kilpailuissa.
– Hakaurheilijaksi vaadittavan pisterajan Kosonen rikkoi sijoittumalla viidenneksi EM-kisojen moukarinheiton finaalissa, kertoo Hakaurheilijatilastoa ylläpitävä Esa Kaihlajärvi.
Ikaalisten Urheilijoita edustava Samuelsson on Hakaurheilija numero 347. Samuelssonilla on nyt täynnä Hakaurheilijaksi vaadittavat 20 pistettä. Rajan hän ylitti, kun Münchenin EM-kilpailujen 4×100 metrin viestinjuoksun 11. sija toi kaikille viestijoukkueen jäsenille ¼ pistettä.
Hakaurheilija-järjestelmä syntyi 1960-luvulla, kun Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtaja Kalevi Kotkas halusi synnyttää Ruotsin monilajisen Stora Grabbar -kunniamerkkijärjestelmän tapaisen palkitsemisjärjestelmän pelkästään yleisurheilulle. Kotkaksen kanssa Hakaurheilijajärjestelmän ideoi liiton yleisurheilutilastoja tuolloin halilinnoinut, hiljattain edesmennyt Pentti Vuorio.
Hakaurheilijatilastoon lasketaan mukaan myös takavuosien menestyjät. Paavo Nurmi oli pitkään tilaston kärjessä, kunnes Tero Pitkämäki pudotti juoksijalegendan toiseksi.
Kaikki Hakaurheilijat palkitaan kunniamerkein.