Monipuolinen ja vankka urheilutausta on korvaamaton tuki, kun uraa viedään eteenpäin mykoplasman kiusaamana. Tarvitaan myös sisua ja kärsivällisyyttä tehdä hyvin se, mikä on mahdollista. Pika- ja aitajuoksija Emma Koistiselta, 19, nuo tykötarpeet löytyvät ja vielä hyvä annos kunnianhimoa mausteeksi.
– Kesän tavoite pika-aidoissa on EM-kisaraja 13,30, Koistinen sanoo Potchefstroomin leirillä Etelä-Afrikassa.
Se tarkoittaa, että käytössä on B-suunnitelma. Jos Koistisen ja hänen valmentajansa Jarkko Finnin toiveet olisivat toteutuneet, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden monipuolinen juoksija valmistautuisi näinä päivinä Etelä-Afrikassa pinkomaan 400 metrin aitoja.
– Viime syksynä puhuttiin, että juoksisin talvella enemmän 300 metriä ja sitten tällä leirillä 400 metrin aitoja, Koistinen kertoo.
Urheilijan kroppaan iskenyt mykoplasma-bakteeri päätti kuitenkin toisin.
– Tauti alkoi viime vuoden toukokuussa ja talttui vasta myöhään syksyllä. Tehokas harjoittelu käynnistyi vasta joulukuun alussa, Finni sanoo.
Pohjat molemmille aitamatkoille
Koistinen pinkoi viime kesänä 100 metrin aidat 13,59 ja paranteli ennätyksiään 100 ja 200 metrillä lukemiin 12,09 ja 24,75. Parempaankin olisi ollut edellytyksiä, vaikka mykoplasma kiusasi.
– Emmalla oli valmius juosta 200 metriä reilusti alle 24,5:n mutta molemmat tosiyritykset menivät myötätuulituloksiksi. Myko esti kisat 400 metrin aidoissa, vaikka sitäkin matkaa oli alun perin tarkoitus juosta, Finni sanoo.
Finnin johdolla Koistinen on harjoitellut viime vuosina perusharjoituskaudet kuin 400 metrin aituri ja kilpailuunvalmistavat harjoitusjaksot ja kilpailukaudet kuin pika-aituri.
– Yhtenä isona harjoituksellisena tavoitteena on ollut juosta 200 metriä kovaa, vaikkei niitä kisaohjelmaan ole paljon mahtunut, Finni sanoo.
Tuolta pohjalta kaksikon on ollut helppo rukata harjoittelua ja kilpailuohjelmaa mykoplasman pyörteissä.
Koistinen: Positiivista asennetta riittää
Viime syksyn ja talven Koistinen harjoitteli ongelmitta ja hyvin. Se poiki hallissa muun muassa 60 metrin ja 60 metrin aitojen ennätykset 7,75 ja 8,29.
– Joulukuun lopussa tekeminen oli hyvää, eikä hallikaudella tuntunut, että mikään olisi pielessä, Koistinen muistelee.
Sama tahti jatkui vielä Potchefstroomin leirin alussa. Koistinen pyrähti 100 metrin aitojen ennätyksekseen 13,54.
– Se oli sillä tavalla hyvä aika, että kisa oli huono. Tunsin jo silloin, ettei kaikki ole ihan normaalisti, Koistinen sanoo.
Kiusaksi ilmaantui jälleen mykoplasma. Sitä häädetään parasta aikaa antibiootilla ja suunnittelemalla harjoittelu tarkasti, niin että kroppa ehtii varmasti palautua.
– Olemme päätyneet pudottamaan harjoittelun kokonaismäärää ja jättämään nopeuskestävyystyyppisen intervalliharjoittelun pois käytännössä kokonaan. Peruskestävyysharjoituksia on ohjelmassa koko ajan, eikä niissä ole ongelmia. Myös teholliset lyhytkestoiset tekemiset, kuten tekniikka, nopeus – ja voimaharjoitukset kulkevat. Emma on tehokkaassa ja hyvässä kunnossa, Finni arvioi.
– Aika hyvin olen saanut tehtyä treenejä, mutta kahta kertaa päivässä ei ole voinut harjoitella, Koistinen komppaa.
Finni: Ei estettä kehitykselle
Kesään on vielä hyvän matkaa, ja jos antibiootti puree, Finni näkee, että hänen suojatillaan on hyvät edellytykset päästä kesän tavoitteisiinsa.
– Nyt tavoite on keskittyä pika-aitoihin, ja hioa muutamia yksityiskohtia, kuten alkusileää, ykkösväliä ja aidanylitysnopeutta. Myös voimaa ja varsinkin kiihdytykseen liittyvää lajivoimaa koitetaan kevään aikana kehittää, Finni sanoo.
– En usko, että sairastelu estää mitenkään Emman kehittymistä, kuten hallissa nähtiin.
Luottavaisena kesää odottelee myös juoksija itse.
– Hyvin olen saanut pidettyä positiivisen asenteen, Koistinen sanoo.