Pituushyppääjä Taika Koilahti on syksyn ensimmäisissä harjoituksissaan purkanut vauhtijuoksun osiin uuden valmentajansa, kolmiloikan entisen Suomen mestarin Johan Meriluodon kanssa.

Molemmat uskovat, että vauhtijuoksun kehityksen kautta paluu Koilahden huippuhetkien tuloksiin ja ennätyksiin on mahdollista.

– Vauhdinjuoksua on käyty läpi pala palalta. Ensin alku kuntoon, sitten keskikohta ja lopuksi juoksun loppu, joka tulee helpommin, kun tekee asiat oikein siellä aikaisemmassa vaiheessa, Koilahti sanoo.

Koilahden, 23, pitkä yhteistyö valmentaja Tanja Nirkkosen kanssa päättyi viime kauteen. Nirkkosen valmennuksessa Koilahti ponnisti kolme vuotta sitten 669. Talvella 2020 tullut takareisivamma kiusasi pitkään, mutta toissatalvena Koilahti liiteli hallissa 646. Sen jälkeen tulokset ovat olleet vaisumpia.

– Olen tosi kiitollinen Tanjalle kaikista yhteisistä vuosista. Nyt vaan on kisoissa mennyt monta vuotta silleen, etten ole päässyt näyttämään, missä kunnossa olen ollut, vaikka Tanja on saanut minut tosi hyvään kuntoon, Koilahti sanoo.

– Ajattelin, että jos se hyppääminenkin lähtisi kulkemaan, kun tulisi uusia ärsykkeitä.

Vauhtijuoksun kehityksessä selkeä prosessi ja tavoite

Meriluoto vetää Turussa puolivirallista ”Jump Squad Turku” -nimeä kantavaa hyppääjien ryhmää, jossa Koilahti harjoittelee kolmiloikkaaja Ilona Ruoholan kanssa. Ryhmään kuuluvat myös Tommi Holttinen, Topias Koukkula ja Jonatan Kinnunen.

Meriluodon mukaan esteitä tuloskehitykselle ei ole, kun Koilahden vauhtijuoksu loksahtaa kohdalleen. Lajin vaatimat ominaisuudet, nopeus etunenässä, ovat hyvässä kunnossa.

– Olen vertaillut Taikan ennätyskauden lankullejuoksuja siihen, mitä ne olivat viime kaudella. Juoksun mallissa on paljon eroja. Ne ovat varmaankin tulleet huomaamattomasti, Meriluoto sanoo.

– Meillä on nyt selkeät tavoitteet ja prosessi, mitä vauhtijuoksun kanssa haetaan. Ensin vakioidaan neljä ensimmäistä askelta enemmän samanlaiseksi kuin mitä ne olivat ja sitten kahdeksan askelta lisää. Ne taas toimivat, kun vaihdos onnistuu.

Meriluoto muistuttaa, että pituushypyssä suurin osa vauhdista syntyy kymmenellä ensimmäisellä metrillä.

– Siinä päästään sellaiseen 70 prosenttiin vauhdista. Aika monella se jää siihen, jonka jälkeen aletaan jo vähän valmistautumaan lankulletuloon.

 

Kaikki mitä tehdään, tähtää lajisuoritukseen

Koilahti on vasta aloittanut harjoittelun Meriluodon johdolla, mutta on valintaansa tyytyväinen.

– Nyt on tosi hyvä fiilis. Kaikki mitä tehdään, tähtää lajisuoritukseen. Askelmerkkijuoksut ja kaikki sentapaiset asiat ovat todella isossa roolissa. Minä koen sen hyvänä ja olen mielestäni urheilijana valmis siihen, että keskitytään lajiin. Pohjat on rakennettu, Koilahti arvioi.

Tavoitteita linjatessaan Koilahti on varovainen. Muutosten tekeminen ja niiden vakiominen pituushypyn tapaisessa lajissa ei tapahdu hetkessä.

– Ihan ensimmäisenä haluaisin saada vanhan tulostason takaisin. Uskon, että se tulee, kun tekee asioita oikein. Sen jälkeen voidaan katsoa, mitä säädetään, Koilahti miettii.

Ensimmäiset kilpailut uuden valmentajan johdolla saattavat toteutua vasta ulkoratakaudella.

– Hallikaudesta ei ole päätöstä, mutta voi olla, että se jää väliin. Haluan saada kuntoon ne asiat, joiden kanssa nyt töitä tehdään, ja kilpailla vasta sitten. Hallikausi tulee kuitenkin aika nopeasti.