Yleisurheilun suunta on ylöspäin. Voimme olla ylpeitä monista asioista, mitä olemme viimeisten vuosien aikana saavuttaneet. Esimerkiksi viimeisen neljän vuoden aikana olemme saaneet aikuisten arvokilpailumitaleita peräti 12. Sitä edeltävänä neljänä vuotena lukema oli pyöreä nolla. Tämä kertonee ainakin sen, että suunta on oikea varsinkin, kun listaan lisätään lukemattomat parayleisurheilun ja nuorten arvokilpailumitalit.
Seuroissamme on paljon ihmisiä, jotka toimivat intohimolla, ja tekevät siten kovaa tulosta. Se on meidän elinehtomme. Seura-arjen pyörittäminen, kilpailut ja harjoitukset vaativat tekijänsä, joita meidän on tavalla tai toisella pystyttävä auttamaan.
Uusi vuosi on uusien toiveiden ja lupausten aikaa. En malttanut olla kirjoittamatta omia toiveitani ja lupauksiani seitsemään alla olevaan kappaleeseen.
Yleisurheilun suunta 2030 kannustaa seurojamme
Hyväksyimme yleisurheilun suunnan vuoteen 2030. Olennaisimmat asiat siinä ovat yleisurheilijan laadukkaan polun varmistaminen lapsesta aikuisten arvokilpailumitalistiksi ja entistä vahvemman roolin ottaminen kävelyn ja juoksun kautta ihmisten liikuttamisessa. Liikuttaminen mahdollistaa myös uusien resurssien hankkimisen toimintaan.
Nämä tavoitteemme toteutuvat vain sillä, että entistä vahvemmalla seuratyöllä pystymme antamaan lapsille ja nuorille laadullisesti ja määrällisesti eväitä kilpaurheilijan tielle. Se vaatii myös lisää ammattimaisuutta seura- ja valmennustyöhön. Se vaatii ihmisiä, jotka päätyökseen tekevät tätä työtä. Se vaatii lisää resursseja. Resursseja on vielä vahvemmin tehtävä yleisurheiluseuran omilla vahvuuksilla ja mikä on sen parempi paikka toteuttaa esimerkiksi erilaisia kävelyn ja juoksun toimintamalleja kuin suomalainen yleisurheiluseura.
Annamme seurojemme kautta mahdollisuuden kiivetä polkua yleisurheilukoulusta arvokilpailuihin, mutta mahdollistamme myös omalta osaltamme kävelyn ja juoksun avulla sen, että innostamme ihmiset pitämään itsestämme huolta. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tulemme seurojamme tukemaan.
Yleisurheilussa on paras asiantuntemus yleisurheilusta
Koko syksyn vellonut keskustelu huippu-urheilusta on tuonut pöydälle mitä moninaisempia ratkaisuehdotelmia huippu-urheilun ”kodista”. Yleisurheilun huippu-urheilun koti on yleisurheilussa eikä missään muualla. Toimintaympäristöjen, asiantuntijoiden, Kihun, Urhean ja niin edelleen koordinointi ja kohdistaminen ovat Olympiakomitean roolia. Talouden osalta ratkaisevassa asemassa on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Emme voi varmistaa menestystä resursoimalla vain muutamaan terävään kärkiurheilijaan. Meidän on omalta osaltamme tehtävä kaikkemme, että nuorten, jopa jo nyt nuorten arvokilpailuissa menestyneiden yleisurheilijoiden, polkua aikuisten arvokilpailumitalistiksi tuetaan resurssien ja toimintaympäristön kautta. Tämä on aivan olennainen asia yleisurheilulle ja varmasti koko olympiaurheilulle.
Valtionavustuksista leikataan muullakin kuin ”juustohöyläperiaatteella”
Suomen Urheiluliitto vastaa omista tuloistaan noin 80 prosenttisesti oman varainhankinnan kautta. Suurin osa tästä tulee yhteistyökumppaniemme ja omien juoksutapahtumiemme kautta. Koko toimitusjohtajakauteni vajaan seitsemän vuoden aikana olemme saaneet valtionavustuksena noin miljoona euroa vuosittain. Summa ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Kustannukset sitä vastoin ovat nousseet rutkasti. Riittääköhän kustannusten nousuksi edes 30 prosenttia? Samaan aikaan kansainvälinen kilpailutoiminta parayleisurheilu mukaan lukien on laajentunut ja urheilijajoukkomme määrällisesti kasvanut.
Valtionavustuksiin on odotettavissa iso leikkaus vuodelle 2026. Olisikohan jo nyt aika katsoa rahan jakoa muutenkin kuin ”juustohöyläperiaatteella”? Ainakin se on oma toiveeni, sillä niin paljon on järjestöelämässä muuttunut. Roolitukset ja työnjaot eivät tule kuntoon ilman ohjausta.
Oma varainhankintamme vahvistuu entisestään
Olemme ottaneet tavoitteeksemme vahvistaa omavarainosuuttamme 90 prosenttiin. Se on muuten kova tavoite. Siinä eivät pelkästään vanhat keinot riitä vaan työtä on tehtävä monella sektorilla. En halua, että joudumme sopeuttamaan toimintaamme vaan uskon, että omalla toiminnallamme pystymme ”kuopan” paikkaamaan mikäli euroja valtion kassasta meille vähemmän kilahtaa.
Isoja kumppaneita tuleville vuosille on julkaistu, ja lisää seuraa tammikuussa. Tämä on tietysti yksi keino, että meidän matkaamme löytyy yhteistyökumppaneita, jotka uskovat toimintaamme, ja jotka yhdessä toimiessa saavat vahvuutta myös itselleen. Toinen iso rooli tulee olemaan omien ja seurojemme juoksutapahtumien vahvistaminen ja laajentaminen. Olen varma, että tämä antaa meille mahdollisuuden rahoittaa omaa toimintaamme jatkossa entistä enemmän. Toivon todella, että saamme mukaan sellaisia kumppaneita, jotka omalta osaltaan haluavat olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa toimintakykyä edelleen riittää. Mikä voi olla sen parempi tapa toteuttaa sitä kuin innostaa seurojen ja tapahtumien kautta ihmisiä kävelemään tai juoksemaan.
Yleisurheilukilpailut täyttävät katsomon
Vuosi 2025 tulee olemaan jälleen kerran kilpailuja täynnä. Valtavan kansainvälisen kilpailutarjonnan rinnalle en malta olla nostamatta omien seurojemme järjestämiä kilpailuja ympäri Suomea. Näistä nyt ensimmäisenä haluan tuoda esille alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut Tampereella elokuussa. En voi muuta kuin ottaa hatun päästä tamperelaisille, sillä ilman heidän aktiivisuuttaan ja erinomaista yhteistyötä seuran ja kaupungin kanssa tämäkään arvokilpailu ei olisi mahdollista. Nyt meillä urheiluihmisillä on näytön paikka ja mennä paikan päälle kannustamaan upeita nuoria urheilijoitamme. Samalla voimme osoittaa kiitoksen kisajärjestäjille upeasta työstä yleisurheilumme eteen.
Täydet stadionit haluan myös nähdä Kalevan kisoissa Espoossa, Paavo Nurmi Gameseissa Turussa ja Motonet GP -kisoissa Lahdessa, Kuortaneella, Joensuussa, Tampereella ja Oulussa. Vaikka televisiolähetykset Ylen kanavilla ovat erinomaisia, yleisurheilu paikan päällä on kuitenkin parasta.
Täysi Tukholman Ruotsi-ottelu -laiva matkalla maaotteluun, joka alkoi sata vuotta sitten
Suomi—Ruotsi-maaottelun ensimmäisestä koitoksesta tulee kesällä kuluneeksi sata vuotta. Maaottelu on arvokas ja ainutlaatuinen tämän päivän maailmassa. Juhlallisuudet vietetään tällä kertaa Tukholmassa ruotsalaisten ollessa maaottelun isäntinä vuorovuosin järjestettävässä tapahtumassa.
Olemme varanneet koko laivan saadaksemme koko porukkamme matkaan kokemaan jotakin ainutlaatuista. Maaottelulaivalla yövytään ja vietetään yhdessä upeat urheiluillat erilaisten ohjelmien ja esittelyjen kera. Toivon todella, että lähdet matkaan ja keräät ympärillesi ihmisiä omasta seurastasi tai ystävistäsi. Tämä tilaisuus toistuu seuraavaksi vasta sadan vuoden kuluttua. Silloin meistä ei taida juurikaan kukaan olla enää matkassa mukana.
Suomi ”piikkipaikalla” valittaessa järjestäjää Euroopan mestaruuskilpailuihin 2030
Olemme tosissamme hakemassa EM-kilpailuja Helsingin Olympiastadionille. Kolme – Lausanne, Belgrad ja Tukholma – ovat jo jääneet taakse, ja nyt taistelemme vielä Brysselin ja Zürichin kanssa. Haemme kotikisoja ennen kaikkea urheilijoillemme. Sen he totta tosiaan ovat ansainneet. On ollut upea huomata kuinka vahvasti monet toimijat ovat olleet meitä tukemassa. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille.
Vuoden 2025 aikana ehdokkaista putoaa yksi ja lopullinen valinta tehdään kevään 2026 aikana. Meillä on hyvät eväät päästä loppuun saakka. Suurin osa asioista on puolellamme upeasta Olympiastadionista lähtien, mutta on selvää, että rahoituksen osalta emme voi kantaa riskiä yksin. Jos se jää vain meille, voimme tämän kisan osalta nostaa kätemme kunniakkaasti pystyyn, ja jatkaa työtämme sen eteen, että Suomessakin ison mittakaavan suurtapahtumat ovat joskus jatkossa mahdollisia.
Kiitos kaikki Te tekijät! Toivon teille tekemisen intoa vuodelle 2025!
Harri Aalto,
toimitusjohtaja, Suomen Urheiluliitto