Valmennusorganisaation muutosprosessi on teknisenä ratkaisuna saateltu loppuun. Siirtyminen lajivalmentajavetoisesta järjestelystä kaupunkivalmennuskeskusvetoiseen toimintatapaan tapahtui lyhyellä aikataululla viime loppusyksyn ja alkutalven aikana. Valmennustoimintaan liittyviä palasia oli ehtinyt kertyä 110-vuotisen historian aikana varsin paljon. Palaset on asetettu erilaiseen järjestykseen kuin aikaisemmin ja uuden vaiheen toimeenpano etenee ja jatkuu määrätietoisesti.
Koko muutoksen tavoitteena on tukea koko urheilijan urapolun vaiheen arkivalmennuksen ratkaisuja ja synnyttää sellaisia tarkoituksenmukaisia valmentajaverkostoja, jotka lisäävät kaikkien menestyshakuisten valmentajien halua toimia entistäkin aktiivisemmin.
Uuden vaiheen alussa on luotu neljäksi vuodeksi kaksi pysyvää järjestelyä, jotka toimivat kiveen hakattuina tavoitteellisina asioina ehdotonta aikuishuippua tavoitteleville urheilijoille. Urheilijoiden tason määrittelyssä tulos- ja kehitystaulukko muodostavat pitävän pohjan pitkäjänteiselle tuelle. Tätä toimintatapaa Suomen Urheiluliitto tulee käyttämään esittäessään urheilijoita Opetus- ja kulttuuriministeriön apurahoille ja neuvotellessaan tukea Olympiakomitean tukiurheilijoille. Malli on vapaasti kopioitavissa ja sovellettavissa myös suurten ja pienten jäsenseurojen urheilijatukemiseen. Jäsenseurojen ei kannata lainkaan kainostella tukea jatkossakaan myös hyviä tuloksia tehneitä urheilijoitaan, sillä vasta korkeampiin apurahaluokkiin yltäneet urheilijat alkavat olla perustulon suhteen kohtuullisen hyvässä tilanteessa.
Arvokilpailuihin ja maaotteluihin on luotu myös pitkän tähtäimen valinta-ajattelu. Yksi selkeimmistä linjauksista on, että urheilija tulee pääsemään kansainväliseen toimintaan sinä vuonna, kun hän täyttää 16 vuotta. Siihen saakka korkein tavoiteltava asia on oman ikäluokan Suomen mestaruus tai menestyminen nuorten Youth Athletics Games -tapahtumassa. Linjaus on suoraa jatkoa viime olympiadille luodulle mallille, jossa muun muassa Kalevan kisojen osallistumisoikeus rajattiin alkavaksi 16 vuotta täyttäville entisen 14 vuoden sijaan, jolloin nuorimmat osallistujat saattoivat olla siis 13-vuotiaita. Käsi ylös, jos joku kaipaa paluuta entiseen aikaan. Käsi alas.
Kaupunkivalmennuskeskukset perustettiin tehostamaan urheilijoiden arkivalmennuksen ratkaisuja. Toiminta toteutetaan yhdessä paikallisen kärkiseuran, urheiluakatemian ja muiden toimijoiden kanssa. Haastakaa meitä, jotta pystymme yhdessä saamaan menestyvämpiä urheilijoita ja osaavampia valmentajia. Yleisurheilua toteutetaan myös lajien kautta ja painopistelajeille laaditaan verkostokumppaneiden kanssa omat menestyssuunnitelmansa.
VEAT tuottaa uusia ideoita ja ylläpitää entisiä toimivia malleja
Olen yhtenä osallistujana valmentajan erityisammattitutkinnolla (VEAT) valmennuspäälliköiden, NOV-valmentajien, parayleisurheilun päävalmentajan ja kolmen muun valmennusosaajan kanssa. Tutkinnon kärkitavoite on muodostaa valmennusajattelun ja toimintakulttuurin pohja, jota suomalaisessa yleisurheiluvalmennuksessa aletaan toteuttaa. Parasta aikaa määritämme toiminnan tavoitteita, mittareita ja luomme uutta yleisurheiluvalmennuksen toimintatapaa.
Käymme jatkuvaa vuoropuhelua muiden valmentajien ja ympäristön kanssa. Näin siksi, että kartan pitää pysyy kädessä eivätkä rastit saa olla hukassa.
Olemme sopineet, että naulaamme tutkinnon jokaisella jaksolla kiinni asioita, joista olemme yhtä mieltä. Harjoittelun suunnittelun työkalu ”pulssi” tulee tutuksi monelle viimeistään ensi syksyn koordinaatiokeskustelussa.
Siis missä keskustelussa?
Siinä keskustelussa, jossa urheilijan kaikki merkittävät taustatahot ovat mukana pohtimassa paitsi tulevan vuoden suunnitelmaa myös urheilijan uran kauaskantoisempiakin ratkaisuja.
Nuorten maajoukkueleiritys jatkuu kaikissa lajeissa harjoituskaudella 2017-2018. Leirien paikat voivat vaihtua jonkun verran, mutta vahvistettua ja kotisivuilta luettavaa valintajärjestelmää hyödynnetään urheilijoiden valinnassa.
Lajien maajoukkuemallit suunnittelupöydälle – nopeasti
Vuoden 2018 suunnittelu on jo käynnistynyt. Olympiadin jälkeinen ensimmäinen vuosi on ollut liiton näkövinkkelistä uuden organisaation rakentamista, uusien ihmisten sisäänajoa tehtäviin, heidän työnkuviensa rakentamista, joka jatkuu edelleen.
Yksi uusi asia on nostettava suunnittelupöydälle välittömästi katupölyjen harjaamisen jälkeen. Yleisurheilu on laji, jossa ylemmissä valmennusryhmissä olevia urheilijoita on tuettu merkittävästi enemmän kuin alemmissa ryhmissä olevia urheilijoita puhumattakaan siitä, miten on kohdeltu niitä urheilijoita, jotka eivät ole missään liiton laatikossa. Malli on monelta osin toimiva, mutta yhtenä ilmentymänä se on voinut johtaa urheilijan eristäytymiseen yhteisestä tekemisestä, yhteisestä valmennuksesta ja yhteisistä palveluista. Suksihiihdon onnistuminen Lahdessa herätti taas pohtimaan, miten arkivalmennusta voitaisiin tukea keskitetyn maajoukkuemallin kautta. Hiihtäjät tai palloilulajien joukkueet kulkevat ryhmänä harjoitusolosuhteiden tai kilpailuiden tai pelien takia luonnostaan, mutta olisiko tästä jotain opittavaa ja jalostettavaa yleisurheiluun?
Mikä on maajoukkuemalli? Se voisi olla jotain sellaista, jossa lajin keskeiset valmentajat yhdessä ratkaisevat, miten lajissa olevien urheilijoiden arkivalmennusta ja palveluita järjestetään. Kaikki tuki – ei pelkästään liiton, vaan myös muiden kumppaneiden esimerkiksi Olympiakomitean ja Opetus- ja kulttuuriministeriön, koordinoidaan ja suunnataan toimintaan.
Maajoukkuemallissa on mietittävä tarkkaan, mitkä ovat niitä tärkeimpiä ja välttämättömimpiä toimenpiteitä, joita on alettava toteuttamaan ensi vaiheessa. Ulkomaan leirien käydessä juuri parhaillaan kiivaimmillaan tuntuisi ainakin lajien keskitetymmille tapahtumille tältä osin olevan suurta tarvetta. Keskitetty malli ei kavenna urheilijan ja hänen henkilökohtaisen valmentajan valinnan vapautta vähääkään, mutta ulkoistamalla itsensä pois yhteisestä toiminnasta valmennuksen ja palveluiden saatavuus saattaa heiketä.
Vuoden 2018 suunnittelu on jo käynnistynyt. Suunnitelmat ovat esittely- ja toteutusvalmiit yleisurheilun uutenavuotena lokakuun ensimmäisenä päivänä. Tehdään tämä yhdessä.
Jorma Kemppainen
Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppaisen kolumni jatkaa kirjoitusten sarjaa, jossa seurataan yleisurheilun 2017-2020 strategian toteutumista.