Kunniakierros taipuu moneen, kuten portiksi työelämästä eläkkeelle. SUL:n aluepäällikkö Yrjö Kelhä päättää työuransa yhtä aikaa ystävänsä, hammaslääkäri Jukka Sihvosen kanssa, joka on 100 metrin juoksun Suomen mestari vuodelta 1982. He kävelevät 55 kilometrin Hetta-Pallas -reitin Lapin keväisissä maisemissa.

– Patikkaretki on samalla Kunniakierros, jossa minua tukevat voivat valita seuran, jolle tukirahat osoitetaan. Sihvonen kerää rahaa Oulun Pyrinnölle, Kelhä sanoo.

– Meidän Kunniakierroksemme kestää 2-3 päivää. Tarkoitus on, että olemme perillä 1. heinäkuuta, joka on meille molemmille ensimmäinen virallinen eläkepäivä.

Kelhää voi tukea Kunniakierroksen 15 euron minimimaksulla, tai määrittelemällä kilometrihinnan. Lahjoituksen, jonka SUL laskuttaa, voi ilmoittaa sähköpostiin yytekelha@gmail.com. (katso tarkemmat tiedot jutun lopusta).

Isän mukana kentälle, Väätäisen menestys sytytti

Kelhä, 64, asui lapsuutensa Oulun urheilukentän vieressä. Hän oli jo nuorena Oulun NMKY:n Urheilijoiden puheenjohtajana toimineen isänsä Eero Kelhän mukana valmentaja Paavo Meskuksen mukaan nimettyjen Meskus-kisojen järjestelyissä.

– Ei minusta yleisurheilijaa saanut, mutta isä sai vedettyä mukaan kilpailujärjestelyihin. Menin tekemään pieniä hommia, mitä nyt poikasena pystyin tekemään, Kelhä muistelee.

Innostusta yleisurheiluun Kelhä ammensi myös Juha Väätäisen 5000 ja 10000 metrin Euroopan mestaruuksista vuonna 1971.

– Sitä oli itsekin ylpeä, kun oman seuran urheilija voitti Euroopan mestaruuden. Se sai tekemään töitä kahta suuremmalla innolla, Kelhä sanoo.

Kelhä opiskeli ekonomiksi ja on sittemmin ollut mukana Tornion Pyryn ja Oulun Pyrinnön toiminnassa sekä luottamustehtävissä muiden muassa Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan piirissä sekä SUL:n liittovaltuustossa, järjestövaliokunnassa ja kilpailuvaliokunnassa. Viimemainitussa Kelhä vaikutti 20 vuotta, myös puheenjohtajana.

SUL:n aluepäällikkönä pohjoisella alueella Kelhä on työskennellyt yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän toimi muiden muassa Satakunnan Yleisurheilun kenttäpäällikkönä ja Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilun seurapäällikkönä.

– Yleisurheilu on antanut pirskatin paljon vaativia tehtäviä, itseluottamusta ja ystäviä, Kelhä kiittelee.

”Nairobissa vedettiin sektoriviivoja Imre Matrahazin kanssa”

Jonkinlaisen kutsumuksen Kelhä löysi yleisurheilun tuomaritehtävistä. Hän suoritti ensin Area Technical Official -tutkinnon ja sitten Kansainvälisen yleisurheiluliiton International Technical Official -tutkinnon, joka pätevöi pätevöi toimimaan MM-kisoissa teknisenä delegaattina, lajin ylimmän tuomarina tai kilpailun juryssä.

Töissään jämptille, hyvät sosiaaliset taidot omaavalle, sympaattiselle suomalaistuomarille löytyi tilaisuuksia testata ja näyttää osaamistaan.

– Parhaiten tuomaritöistä ovat mieleen jääneet tätä kautta tulleet ystävät ja eksoottisissa paikoissa järjestetyt kilpailut kuten 17-vuotiaiden MM-kilpailut Nairobissa ja MM-hallit Dohassa, Kelhä sanoo.

– Nairobissa vedettiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton kilpailuosaston teknisen johtajan Imre Matrahazin kanssa sektoriviivoja, kun kilpailun järjestäjien työntekijöillä oli ruokatauko. Kun sitten menin korkeushyppypaikalle, siellä ei ollut mitään. Piti hakea patjat ja sitten toimitsijoille pöydät. Niitä löydettiin pitkän etsimisen jälkeen VIP-tiloista.

Kotimaassa Kelhä on toiminut SUL:n ylimmän tason tuomareiden kouluttajana ja useiden Kalevan kisojen tuomarineuvoston puheenjohtajana.

”1912 hyväksytyt säännöt ovat osoittautuneet yllättävän toimiviksi”

Pitkän linjan yleisurheilutuomari ei näe, että lajin säännöissä olisi isommin uudistettavaa.

– Olen sitä aina välillä miettinyt, mutta Tukholman olympiakisoissa 1912 hyväksytyt yleisurheilun säännöt ovat osoittautuneet yllättävän toimiviksi, Kelhä sanoo.

– Uudistuksia tarvitaan, mutta onko niitä pakko viedä niin pitkälle. Itse en pidä esimerkiksi kuulantyönnön säännöstä, jossa kosketus ringin reunaan tai sen ulkopuolelle ei ole rike, jos se on tahaton ja tapahtuu ringin takaosassa ensimmäisen pyörähdyksen aikana, Kelhä sanoo.

Tuomarin ja juryn päätösten pitää Kelhän mukaan perustua vain faktoihin.

– Tärkeää on, että fakta ratkaisee. Minusta on nyt menty vähän musta-tuntuu -päätösten suuntaan, Kelhä viittaa Dohan MM-kilpailujen pika-aitafinaaliin, jossa Orlando Ortega nostettiin jakamaan pronssimitali Pascal Martinot-Lagarden kansssa. Ortega oli juoksun loppuvaiheessa kiinni mitalisijassa, mutta tuli maaliin viidentenä saatuaan osuman Omar McLeodin kyynärpäästä.

Syksy ja talvi vetää Kelhän Lappiin 

Eläkkeelle Kelhä jää jo kevään aikana. Ajatukseen hän on ehtinyt totutellut hyvän tovin.

– Tein päätöksen viime kesänä. Se helpottaa, kun siihen on ehtinyt kunnolla orientoitua, Kelhä sanoo.

Jatkossa Kelhällä on aikaa nauttia hänelle rakkaista Lapin maisemista.

– Minulla on pari tukikohtaa Lapissa, missä tulen varmasti viettämään paljon aikaa syksyllä ja talvella elämänkumppanin ja läheisten kanssa, Kelhä kertoo.

Entä yleisurheilutyöt, vieläkö niille on aikaa?

– Oma ura SM-tason kilpailutehtävissä alkoi viestinjuoksun SM-kilpailuiden tulospalvelupäällikkönä Torniossa 1985. Olen vielä mukana Oulun syyskuisten viestinjuoksun SM-kilpailuiden järjestelytoimikunnassa, mutta se saattaa olla minulle viimeinen tehtävä SM-kilpailuissa, Kelhä arvioi.