Urheiluseuratoiminnan pitäisi jättää positiivinen muistijälki. Aina näin ei käy, kuten talven ja alkukevään mediatiedot epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä eri lajeista kertovat. Miten näiden ongelmien syntyä voi ennalta ehkäistä?
Epäasiallinen käytös lasten ja nuorten urheilussa on usein kiusaamisesta. Se voi olla myös sukupuoleen tai etniseen taustaan perustuvaa häirintää taikka seksuaalista häirintää, joka loukkaa nuoren henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.
SportFocuksen kokenut urheilupsykologi (sert.) Paula Thesleff näkee, että lasten ja nuorten urheilussa näitä ongelmia taklataan etukäteen, kun ryhmissä ja niiden toiminnassa arvostetaan ihmisten erilaisuutta ja siihen kasvamista.
– Ryhmän toimintakulttuurin luominen on tärkeää. Tarvitaan selkeät tavoitteet; ryhmälle on oma polkunsa ja yksilöillä omansa. Nuoria pitäisi myös opettaa vertaamaan kehitystään omaan itseensä, Thesleff sanoo.
Thesleff muistuttaa, että kaikilla ryhmään kuuluvilla on samat psykologiset perustarpeet, kuten tarve kuulua ryhmään ja kokea kyvykkyyttä.
– Jokaisen pitäisi kokea olevansa tärkeä. Jokaisella voi myös olla oma, tärkeä rooli, oli hänen urheilullinen tasonsa mikä tahansa. Kuka on se, joka tsemppaa muita, kuka huolehtii Whatsappista ja kuka treeneissä tarvittavista varusteista, Thesleff ideoi.
– Myös psykologinen turvallisuus on tärkeää eli se, että ryhmässä hyväksytään epäonnistuminen ja kannustetaan yrittämään. Valmentajakin voi sanoa, että häntäkin jännittää ja hänkin voi epäonnistua.
”Muista kehua myös itseäsi”
Thesleff on työskennellyt Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (Urhea), useiden lajiliittojen sekä yksittäisten huippu-urheilijoiden kanssa. Hän kokee, että käskyttävästä valmentamiskulttuurista on Suomessa suurelta osin päästy eroon, vaikka päinvastaisiakin esimerkkejä on ollut julkisuudessa.
– Huutamisen ja vallan käytön autoritäärisyyden normaalius on urheilumaailmassa ollut hyväksyttyä jopa niin, että sitä on jopa pidetty edellytyksenä menestymiselle. Hienoa, että nyt on herätty siihen, että ihminen toimii parhaiten, kun hän tuntee olevansa turvassa, hyväksytty ja arvostettu. Samalla on alettu kiinnittää huomioita vuorovaikutustaitoihin.
Mitä yksittäinen lapsi tai nuori voisi tehdään parantaakseen oman ryhmänsä dynamiikkaa?
– Kehu jokaisessa harjoituksessa aina kolme kaveria ja muista kehua myös itseäsi. Ja aina kun sätit itseäsi, löydä sen rinnalle kolme positiivista asiaa, Thesleff sanoo.
– Myös harjoitustavoitteet ovat tärkeitä. Jokainen huipulle päässyt urheilija on yleensä ollut taitava asettamaan itselleen sopivia harjoitustavoitteita, eli mieti, mihin keskityn tässä harjoituksessa, mikä on fokus?
Vanhemmat ovat peruskallio ja perspektiivin tuoja
Ohjaajien ja urheilijoiden ohella ryhmän toimintaan vaikuttavat myös vanhemmat. Mikä on vanhempien rooli ja kuinka heitä pitäisi evästää?
– Vanhemmat ovat lapsen ja nuoren peruskallio. Urheilussa tulee väistämättä epäonnistumia ja pettymyksiä. Hillitse silloin omat tunteesi, ole tukena, kuuntele, myötäelä nuoren tunteessa äläkä näytä liikaa mahdollisia omia pettymyksen tunteita, Thesleff sanoo.
Vanhemman täytyy osata olla nuorelle myös perspektiivin tuoja ja näkökulmien vaihtaja, mutta yltiöoptimismiin ei pettymyksen hetkellä ole Thesleffin mielestä tarvetta.
– Lapsi ei aina ole niin pettynyt kuin aikuinen kuvittelee, vaan kaipaa aikuisen läsnäoloa. Voit sanoa lapselle vaikka, että sinua olisi harmittanut yhtä lailla, jos olisit ollut samassa tilanteessa, Thesleff neuvoo.
– Joskus kotona voit pyytää lapselta, että hän pitää sinulle treenit, jolloin hän saa olla valmentaja ja saa kokemuksen siitä, että hän osaa.
Mitä on epäasiallinen käytös?
Kiusaaminen
– Kiusaaminen on tarkoituksellista, toistuvaa ja samaan henkilöön kohdistuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Se voi olla esimerkiksi haukkumista, naurunalaiseksi tekemistä, some-kommentointia, tönimistä, lyömistä tai ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen henkilön välinen kiista tai satunnaiset kehenkin kohdistuvat hyökkäykset.
Häirintä
– Häirintä voi olla seksuaalista tai sukupuoleen sekä etniseen taustaan perustuvaa, ja se voi ilmetä fyysisessä, sanallisessa tai sanattomassa muodossa.
Seksuaalinen häirintä
– Seksuaalinen häirintä on esimerkiksi vihjailua, epäasiallista vitsailua, epätoivottua koskettelua tai ahdistelua. Siihen liittyy aina seksuaalinen sävy.
– Se voi olla myös ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
– Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset, viestit, julkaisut sosiaalisessa mediassa tai puhelinsoitot, fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset.
Mihin voi olla yhteydessä, mistä löytyy tietoa?
Et ole yksin -palvelu
Et ole yksin -palvelu on Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke, jonka päämääränä on ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista, seksuaalisen häirinnän ja kaikenlaisen väkivallan kokemuksia urheilussa. Palvelu auttaa häirinnän, väkivallan tai kiusaamisen kohteeksi joutunutta ja hänen läheisiään.
Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän, epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija voi olla yhteydessä ja saada apua.
Lisätietoa: https://etoleyksin.fi/tietoa-meista/
Yleisurheilu.fi -sivusto
Monenlaista lisätietoa on tarjolla myös tällä sivustolla. Seurat-päävalikon alta löytyy epäasiallinen käytös -alavalikko. Se sisältää tietoja ja linkkejä mm. Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n materiaaleihin.
Katso: https://www.yleisurheilu.fi/epaasiallinen-kayttaytyminen/
Kontakti Suomen Urheiluliitossa:
Tapio Rajamäki
Seurapalvelut
tapio.rajamaki@sul.fi
040 740 8300