Suomen Urheiluliiton (SUL) Jyväskylän kaupunkivalmennuskeskuksen toiminta etenee nyt johtoryhmän komennossa.
Ryhmään kuuluvat valmentaja Petteri Jouste, Jyväskylän Urheiluakatemian akatemiakoordinaattori Aki Karjalainen, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikkö Antti Leskinen ja SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen.
Keskus käynnistyi kaksi vuotta sitten puolipäiväisen valmennuspäällikön johdolla. Kun valmennuspäällikkönä aloittanut Hannu Hämäläinen siirtyi viime syksynä Jyväskylästä pääkaupunkiseudun keskuksen vetäjäksi, päädyttiin Jyväskylässä toimimaan johtoryhmän johdolla.
– Keskuksen työsarkana on tarjota Jyväskylän alueella harjoitteleville yleisurheilijoille kaikki valmennus- ja asiantuntijapalvelut kustannustehokkaasti, Kemppainen sanoo.
Keskuksen vaikutusalueella harjoittelee noin 140 Jyväskylän urheiluakatemiaan kuuluvaa yleisurheilijaa.
Jouste valmentaa ja opastaa asiantuntijana
Palvelujen kustannustehokas tuottaminen tarkoittaa SUL:n, Akatemian, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden ja Olympiakomitean resurssien yhdistämistä ja läheistä yhteistyötä.
SUL:n sopimisurheilijat saavat Jyväskylässä apua testaus- ja valmennusasiantuntijatarpeisiin Jousteelta. Hän työskentelee Jyväskylän Urheiluakatemian palkkalistoilla Olympiakomitean nopeus- ja voimaominaisuuksien NOV-valmentajana. Huomattavan osan Jousteen palkasta maksaa SUL.
Jyväskylän keskuksen vaikutusalueella harjoittelevat yleisurheilijat on jaettu kolmeen tasokategoriaan, jonka mukaan heille tarjottujen palvelujen hinnoittelu ja saatavuus vaihtelevat. Ykköskategorian urheilijoille palvelut ovat ilmaisia.
– Ykköskategoriassa ovat Olympiakomitean tukiurheilijat ja SUL:n Team Finland -valmennusryhmän urheilijat, käytännössä aituri Nooralotta Neziri ja estejuoksija Topi Raitanen, kertoo Jouste.
– Kakkoskategorian urheilijoita on reilut parikymmentä. He ovat muiden muassa SUL:n EM- ja nuorten EM-ryhmän urheilijat, harjoituskeskustulosrajan tehneet urheilijat sekä NMJ-leiritysurheilijat.
Kakkoskategorian urheilijoista Jousteen vastuulla ovat muut kuin JKU:n urheilijat, joista huolehtii Antti Leskinen.
– Urheilijoiden palvelut ovat pitkälle tarveperusteisia, Leskinen setvii.
Kolmoskategoriassa ovat urheilijat, jotka ovat ostaneet akatemiakortin. Heille harjoituskeskus tarjoaa apua mm. järjestämällä yhteisiä testaustilaisuuksia.
Neziri: En tarvitse mitään lisää
Jyväskylän kaupunkivalmennuskeskuksen ykköskategorian aitajuoksija Neziri ja kakkoskategorian palveluista nauttiva aituri Elmo Lakka kokevat järjestelyn toimivaksi.
– En koe, että tarvitsisin mitään lisää, Neziri kiittelee.
– Minun kohdalla otettiin viime syksynä askel ammattimaisempaan suuntaan, kun alettiin kerätä tiukempaa tiimiä minun ympärille. Saan Akatemian puolelta lääkäripalvelut, psyykkisen valmennuksen ja ravitsemuksen asiantuntijapalveluita. Lisäksi fysioterapeutti Juuso Sillanpää on päivittäisvalmennuksessa mukana aina, kun on tarvetta, Lakka komppaa.
Neziri kiittelee lääkäri -ja muiden terveyspalvelujen hyvää saatavuutta ja maksuttomuutta, mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia fyysisen suorituskyvyn testejä harjoittelun seurannassa ja Sillanpään fysioterapiapalveluja. Niitä Neziri aikoo käyttää jatkossa entistä enemmän.
– Syksyllä katsottiin Juuson kanssa liikkeitä, joita tein treenien ohella, mutta jatkossa käyn hänen luonaan säännöllisemmin. Katsotaan liikkeet tarkemmin ja tehdään niistä treeni. Sillä pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaisesti kehonhallintaa ja erityisesti nilkan ja lantion pitoihin vaikuttavia asioita, Neziri sanoo.
Sillanpään johdolla Lakan polvi kuntoon
Lakka kuntoutti Sillanpään johdolla viime kesänä tulleen polvivamman. Lakan vasemmasta polvesta repesi takaristiside ja se kuntoutettiin ilman leikkausta. Hallikaudella Lakka oli jo kilpailukunnossa, vaikkei vielä juossut aitoja.
– Juuso konsultoi ortopedin kanssa elokuussa, rakensi kuntoutusohjelman ja oli mukana jokaisessa harjoituksessa, Lakka kertoo.
– Melkein joka treenissä mentiin eteenpäin. Jos olisin tehnyt saman yksin, en olisi uskaltanut kokeilla uusia juttua ja mennä sillä lailla eteenpäin. Se toimi, kun oli Juuso ruoskimassa ja tarkkailemassa, ettei homma mennyt överiksi.
Sillanpään muistuttaa, että kuntoutus rakennettiin osaksi valmentaja Antti Haapakosken Lakalle tekemää harjoitusohjelmaa.
– Haasteena oli saada polvesta toimiva työkalu niin, ettei sitä tarvitse miettiä 13,5-alkuisissa vauhdeissa pika-aidoissa. Lähdettiin liikkeelle matalan kynnyksen kuormituksesta, eikä vain polvesta vaan lantiosta ja ylävartalosta asti, Sillanpää sanoo.
Lakan mukaan kuntoutus toimi monella tasolla.
– Ohjelma tuki koko kroppaa. Liikehallinta kehittyi. Juoksu tuntui sen jälkeen erilaiselta. Pystyin kehittymään samalla, kun kuntoutettiin vammaa.
Jouste muistuttaa, että huippu-urheilijan kuntoutuksessa ”tuossa on kahden kuukauden ohjelma –systeemi” ei toimi.
– Huippu-urheilijaa oppii nopeasti, kehitys nopeaa ja motivaatio on kova. Jos kuntoutus on kunnolla ohjattua, paraneminen on joskus hämmästyttävän nopeaa, Jouste sanoo.