Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) läpäisi Suomen Urheiluliiton (SUL) Huippu-urheiluseuraprosessin ja auditoitiin yleisurheilun Huippu-urheiluseuraksi. 

Auditointitilaisuudessa läpivalaistiin myös lasten ja nuorten urheilun sekä aikuisurheilun toiminnot. Kokonaisauditoinnissa JKU:sta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen yleisurheiluseura, jolla on Tähtiseuramerkki kaikissa laatuseurajärjestelmän kolmessa osa-alueessa.

Tähtimerkki on Olympiakomitean ja lajiliiton myöntämä tunnus urheiluseuralle, joka täyttää määritetyt laatutekijät kohderyhmänsä osalta. Osa-alueita ovat lapset ja nuoret, aikuiset sekä huippu-urheilijat.

– Ollaan tietysti iloisia ja ylpeitä, että saatiin ensimmäisenä yleisurheiluseurana kaikki kolme merkkiä. Tämä antoi meille suuntaa, JKU:n toiminnanjohtaja Markku Koistinen kiteytti prosessia, joka toi Huippu-urheiluseuran tittelin.

Keskeistä prosessissa Koistisen mukaan oli seuran sisäinen kehitystyö, jolla ”saatiin rakenteet ja dokumentit kuntoon ja rakennettua yhtenäistä ajattelua seuran sisällä”. 

– Ajan löytäminen mietiskelylle ja kehittämiselle oli välillä vaikeaa. Oli kuitenkin välttämättömän tarpeellista ottaa se aika, ajatella asioita eteenpäin, laittaa ne kuntoon ja saada porukka puhaltamaan yhteisiin maaleihin, Koistinen totesi. 

Finni: Kehitystyön hedelmiä poimitaan tulevaisuudessakin 

Yleisurheilun Huippu-urheiluseurakriteereissä ja auditointiarvioissa analysoidaan seuran valmennusjärjestelmä ja erityisesti, kuinka laadukas yleisurheilijan urapolku vie seuran urheilijoita nuoruusvaiheesta huippuvaiheeseen. Aiemmin prosessin ovat läpäisseet Lahden Ahkera ja Turun Urheiluliitto.

– Jyväskylän Kenttäurheilijat on tehnyt upean pitkäjänteistä, systemaattista ja aktiivista kehitystyötä. Toiminnan tulokset ovat kaikkien nähtävissä: seura on ollut kaikilla seuratoiminnan mittareilla arvioituna ylivoimaisesti menestyksekkäin yleisurheiluseura jo noin kymmenen vuoden ajan, sanoo SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni.

Samoin näkee pitkään JKU:n väreissä kilpailut 110 metrin aitojen SE:n haltija Elmo Lakka.

– JKU:ssä tehdään laaja-alaisesti töitä laadukkaasti. Kaikki osa-alueet ovat hyvin hallinnassa. Se kuinka JKU:ssa on rakennettu Verso-huippu-urheilutiimi, käy esimerkiksi muille. Sillä saadaan tuettua urheilijoiden päivittäisvalmennusta, leiritoimintaa ja muuta, Lakka sanoo.

Finni kiittelee JKU:n oivaltaneen esimerkillisellä tavalla, että seuran urheilutoiminnan laatu ja menestys rakentuvat osaavan ja sitoutuneen valmentajuuden ympärille. 

– Seurassa valmentajat huomioidaan erittäin hyvin. Valmentajien osaamisen kehittämiseen ja työskentelyedellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös valmentajakorvaukset ovat yleisurheilun mittapuulla hyvin kilpailukykyisellä tasolla.

Kilpi:  Liikuntatieteellisen työharjoittelun voi suorittaa JKU:ssa

Valmentajuus korostui myös seuran Huippu-urheiluseuraprosessissa. Valmentajakoulutus, valmentajapolku ja valmentaja-akatemia ovat JKU:n valmennuspäällikkö Otto Kilven mukaan niitä asioita, joita kehitetään.

– Keskeiset teemat huippu-urheilussa ovat urheilijan polku, valmentajan polku ja urheilijan polku sinne kansainväliselle tasolle. Asiat on aikataulutettu ja nyt niille tehdään välimaalit, Kilpi sanoo.

– Valmentajien osalta meillä on jo jatkuvat koulutukset. Uudet ohjaajat menevät starttikurssin läpi, sisäiset teemakoulutukset pyörivät. On myös valmentajailtaa ja muuta. Osa kehitysasioista on pidemmän tähtäyksen juttuja, kuten arkivalmennuksen laadun parantaminen, joka pitää sisällä olosuhteet.

– Nyt saatiin vielä pään avaus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen suuntaan. Meillä pystyy nyt jatkossa suorittamaan liikuntatieteelliseen työharjoittelun kokonaisuudessaan. Se on aika kova juttu. 

Huippu-urheiluseuroille erityisrooli yleisurheilun strategiassa?

Huippu-urheiluseuratoiminta edellyttää seuralta jatkuvaa kehitystä huippu-urheilukriteerien suunnassa, mutta seuralähtöisellä tavalla. Kehityskohteiden väliarviointia tehdään vuosittain ja auditointi toistetaan kolmen vuoden välein. 

JKU vastaa jatkossakin SUL:n Jyväskylän yleisurheilukeskuksen toiminnasta yhteistyössä mm. SUL:n ja Jyväskylän Urheiluakatemian kanssa.

– Seuratoiminta sekä seurojen ja liiton välinen yhteys ja yhteistyö ovat parasta aikaa rakentuvan Yleisurheilun suunta 2030 -strategian valmistelussa yksi tärkeimmistä painotuksista strategiavalinnoissa. Tahtotilamme on olla seurojen Urheiluliitto, Finni sanoo.

Lajin huippu-urheilutoiminnan osalta auditoiduilla huippu-urheiluseuroilla tullee olemaan aivan erityinen rooli ja merkitys.

– Yksi huippu-urheilun seura-auditointijärjestelmän tavoitteista on, että huippu-urheiluseurojen rooli korostuu jatkossa valmennusjärjestelmässä aiempaa enemmän. Uskon vahvasti, että vuosikymmenen loppupuoliskolla tavoite konkretisoituu, sanoo Finni, joka vastaa huippu-urheilun seura-auditoinneista yhdessä Mika Tyrkön kanssa.

– Suuntaus on oikeanlainen. Hyvä että seuroille annetaan enemmän vastuusta päivittäisestä toiminnasta. Se kuitenkin on pitkälti seurojen käsissä, Elmo Lakka komppaa Finniä.