Jälleennäkemisen riemu oli suuri, kun vuoden 1983 Helsingin MM-kilpailujen urheilijat tapasivat toisensa Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa Helsingin Olympiastadionilla.
Lämminhenkisessä ja rennossa tilaisuudessa paikalla olivat Tiina Lillak, Willie Banks, Helinä Marjamaa, Tuula Laaksalo, Harri Huhtala, Sisko Hanhijoki, Minna Vehmasto, Esa Utriainen, Jouko Kilpi, Timo Kuusisto, Esa Viitasalo, Kimmo Saaristo ja Ilkka Äyräväinen. Kaikkien aikojen ensimmäisten yleisurheilun MM-kilpailujen osanottajat olivat kokoontuneet yhteen näin isolla viimeksi 40 vuotta sitten. Ainutlaatuisen tilaisuuden kutsui koolle kolmiloikkajärjestö Yliastujat ry.
– Päätin, että se MM-porukka pitää saada kasaan. Soitin mahdollisimman monelle ja moni myös vastasi heti: ”Jes mä tuun!” Kiitos teille siitä, mitä olette tehneet suomalaiselle yleisurheilulle, iloitsi Yliastujien tiedottaja ja pituushypyn Suomen ennätysnainen Ringa Ropo.
Helsingin MM-kilpailuissa 1983 Suomen joukkueessa oli 53 urheilijaa. Tiina Lillak voitti keihäänheiton, Arto Bryggare juoksi hopeaa 110 metrin aidoissa ja Martti Vainio pronssia 5000 metrillä. Suomi halusi järjestää historian ensimmäiset yleisurheilun täyden lajiohjelman MM-kilpailut.
– Meillä oli kova skaba Stuttgartin kanssa ja saimme kisat kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen äänestyksessä äänin 12-7. Voimme olla iloisia siitä, että kisat menivät hyvin, lausui Helsingin MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, vetreä 87-vuotias Carl-Olaf Homén.
Paikalla Tahdossa olivat myös Helsingin MM-kisojen pääsihteeri Lauri Tarasti, Suomen Urheiluliiton silloinen valmennus- ja koulutuspäällikkö Antti Lanamäki, keihäsvalmentaja Leo Pusa, tilaisuuden juontajana toiminut ex-kymmenottelija Petri ”Elmo” Keskitalo ja SUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Rami Urho sekä parikymmentä median edustajaa.
Tilaisuudessa katsottiin videolta muun muassa Tiina Lillakin ja Willie Banksin parhaat suoritukset. Samalla reissulla käytiin myös ihastelemassa uusittua Olympiastadionia.
Lillak: ”Ajattelin, että nyt on pakko onnistua”
”Maailmanmestaruus Suomeeen!” Selostaja Pentti Salmen legendaarista hehkutusta on kelattu ja matkittu varmasti miljoonia kertoja. Tiina Lillak voitti Helsingissä naisten keihäänheiton maailmanmestaruuden viimeisen kierroksen tuloksella 70,82.
– Kisojen järjestelyt olivat upeat. Ennen viimeistä heittoa olin toisena ja ajattelin, että nyt on pakko onnistua. Arto Bryggare kävi vielä kannustamassa. Kasasin ajatukseni ja löysin tahdonvoiman. Heiton jälkeisistä tapahtumista en muista mitään, Lillak paljasti.
Lillak juoksi voittoheittonsa jälkeen riemuissaan niin hurjaa vauhtia, että olisi tehnyt kovan ajan myös 100 metrillä.
Kaksi kuukautta ennen MM-kilpailuja Lillak heitti Tampereella maailmanennätyksen 74,76. Se jäi myös vanhan keihäsmallin Suomen ennätykseksi. MM-kilpailujen jälkeen Ruotsi-maaottelussa yksi Lillakin heitto kantoi noin 76 metriä, mutta lipsahti sektorin ulkopuolelle.
MM-kullan lisäksi Lillak saavutti olympiahopean vuonna 1984. Lillak oli mukana kaikkiaan kolmissa olympiakisoissa, kolmissa MM-kilpailuissa ja kolmissa EM-kilpailuissa. Hän sijoittui EM-kilpailuissa kahdesti neljänneksi. Hierojana työskentelevä Lillak, 62, kuntoilee ahkerasti.
– Lajini ovat nykyään kävely, vesijuoksu ja uinti, Lillak kertoi.
Lillak oli innoissaan maajoukkuekavereiden tapaamisesta.
– Kiva nähdä, että olemme kaikki ikinuoria, Lillak hehkutti.
Banks: ”Minua kannustettiin enemmän kuin ketään muuta”
Helsingin MM-kisojen miesten kolmiloikan voitti Puolan Zdzislaw Hoffmann tuloksella 17,42. Shown päätähti oli kuitenkin toiseksi sijoittunut Yhdysvaltain Willie Banks. Hänen tuloksensa oli 17,18, kuten myös kolmanneksi jääneen Nigerian Ajayi Agbebakun tulos. Banks nappasi hopean, koska hänen toiseksi paras hyppynsä oli parempi kuin Agbebakun toiseksi paras. Banks villitsi yleisön kannustamaan urheilijoita rytmikkäillä ”Banks”-taputuksilla.
Banks loikki vuonna 1985 tuloksen 17,97, joka kesti maailmanennätyksenä kymmenen vuotta. Ennätyskelvottomassa myötätuulessa hän rojautti peräti 18,20. Banks on parhaillaan Suomen-kiertueella ja osallistuu neuvonantajana muun muassa Lempäälän hyppykarnevaaleihin. Banks nautti tunnelmasta nostalgisessa MM-kisojen 40-vuotisjuhlassa. Häntä ei millään uskoisi 67-vuotiaaksi.
– Minulla on Helsingin MM-kisoista rakkaat muistot. Minua kannustettiin enemmän kuin ketään muuta. Ainoa epäonni oli se, että en voittanut kilpailua, Banks sanoi.
Banks-taputukset alkoivat Tukholman kisoissa vuonna 1981.
– Paukutin käsiä kolmesti ja heilutin nyrkkiä kolmesti. Aluksi vain viisi katsojaa innostui taputtamaan, mutta kierros kierrokselta kannustajien määrä kasvoi, kunnes viimeisellä kierroksella miltei koko stadion yhtyi kannustukseen, Banks muisteli.
Banksin mukaan taputuksista tuli hänen tavaramerkkinsä nimenomaan Helsingin MM-kisoissa.
– Lopulta minulle taputettiin aina, tein sitten mitä tahansa missä tahansa.
Hullut suomalaiset antoivat taputusten nimeksi ”Bänksit”, Banks nauroi.
Banksin ennätys pituushypyssä on 811. Kaksi vuotta sitten hän teki korkeushypyssä 65-vuotiaiden maailmanennätyksen 170 (kierähdystekniikalla).
Marjamaa: ”Sain kannustuksesta lisää tsemppiä juoksun loppuosaan”
Helinä Marjamaa juoksi naisten 100 metrin Suomen ennätyksen 11,13 Lahdessa kolme viikkoa ennen MM-kilpailuja. Aika on edelleen Suomen ennätys.
– Verryttelyssä tuntui hyvältä ja sanoin, että tänään juostaan ennätyksiä. Se kisa jäi ikuisesti mieleen. Nyt tunteet ovat sekavat. Toivottavasti joku rikkoo ennätykseni mahdollisimman pian, Marjamaa kertoi.
Marjamaa sijoittui Helsingin MM-kilpailujen satasella kuudenneksi uransa toiseksi nopeimmalla ajalla 11,24.
– Oli aivan mahtavaa juosta kotiyleisön edessä. Tunnelma oli käsinkosketeltava. Sain kannustuksesta lisää tsemppiä juoksun loppuosaan, Marjamaa muisteli.
Naisten satasen finaali muistetaan myös ennakkosuosikki (ME-nainen) Evelyn Ashfordin loukkaantumisesta. Ashford ja Marjamaa juoksivat vierekkäisillä radoilla.
– Muistan, että reagoin juoksun aikana Ashfordin keskeytykseen astumalla askeleen sivulle, Marjamaa kertoi.
Marjamaa totesi, että pikamatkoilla suomalaisten vauhti tuppaa hidastumaan juoksun loppupuolella enemmän kuin muiden maiden juoksijoilla.
– Olin aina hyvä lähtijä. Pystyin parantamaan loppuosaa ja juoksutekniikkaa mielikuvaharjoittelulla. Pikajuoksu on aika yksinkertainen laji. Juoksu on pidettävä korkealla ja rentona ja kaikki voima pitää saada ulos, Marjamaa analysoi.
Marjamaa, 67, ei enää harrasta yleisurheilua, mutta liikkuu paljon.
– Viime viikolla vaeltelin neljä päivää Keski-Suomen maastoissa. Marraskuussa sain uuden lonkan ja hiihdin talvella 400 kilometriä.
Äyräväinen ei harmittele epäonnea – Huhtala jännitti loistavan kotiyleisön edessä
Arvokilpailuissa vaanivat onnistumisten varjossa epäonnistumiset. Ilkka Äyräväinen juoksi Helsingin MM-kisoissa 3000 metrin esteiden alkuerässä 11:nneksi. Edellisenä kesänä EM-kisoissa kuudenneksi sijoittunut Äyräväinen jäi ennätyksestään 23 sekuntia eikä selviytynyt finaaliin.
– Sairastuin ennen MM-kisoja kuumeeseen enkä ehtinyt toipua hyvään kuntoon. Surkea juoksuhan se oli, mutta ei harmita enää, Äyräväinen totesi.
Äyräväinen voitti urallaan 1500 metrin SM-kullan ulkona ja hallissa sekä 800 metrin SM-kullan hallissa. Äyräväinen, 63, on päälajissaan 3000 metrin estejuoksussa Suomen kaikkien aikojen tilastossa kuudentena ajalla 8.22,60.
Moukarinheittäjä Harri Huhtala, 70, saavutti Kalevan kisoissa mitalin uskomattomat 17 kertaa peräkkäin vuosina 1973-1989. Niistä yhdeksän oli kultaisia. Helsingin MM-kilpailuissa Huhtala sijoittui kymmenenneksi.
– Sijoitus oli pettymys. Tavoitteeni oli päästä kahdeksan parhaan joukkoon heittämään vielä kolmelle viimeiselle kierrokselle. Yleisö kannusti loistavasti ja tasapuolisesti kaikkia urheilijoita. Jo aamulla karsinnassa oli paljon katsojia. Karsintaraja (73,50) osoittautui sopivaksi, koska 11 ylitti sen ja vain yksi pääsi finaaliin huonommalla tuloksella. Finaalin ensimmäisellä kierroksella jännitti, kun olin kilpailun ensimmäinen heittäjä, Huhtala kertoi.
Huhtalan paras arvokisasaavutus oli EM-kisojen viides tila vuonna 1982.
Muut Helsingin MM-kilpailujen 40-vuotistilaisuudessa olleet urheilijat ja heidän saavutuksensa vuoden 1983 MM-kilpailuissa:
Tuula Laaksalo keihäs 6:s 62,44
Sisko Hanhijoki 4 x 100 m alkuerässä 7:s 44,77
Minna Vehmasto korkeus 12:s 184
Esa Utriainen keihäs 12:s 76,66
Jouko Kilpi korkeus karsinnassa 30:s 210
Timo Kuusisto seiväs 18:s 525
Esa Viitasalo kolmiloikka karsinnassa 19:s 16,03
Kimmo Saaristo 4 x 100 m alkuerässä 5:s 39,65
(Jyrki Repola.)