Maailman tämän hetken paras 7-ottelija, joidenkin mielestä myös maailman paras naisurheilija, ratkeaa tulevan viikonlopun aikana. 7-ottelukesä 2023 on toistaiseksi ollut vähintäänkin kummallinen – ja edeltäviin vuosiin nähden heikkotasoinen. Peräti neljä Budapestin MM-kilpailuihin osallistuvista yli 6500 pisteen ennätyksen omaavista ja urallaan moniottelun arvokisamitalin napanneista ottelijoista ei ole otellut kertaakaan kesän 2023 aikana. Kun siihen lisätään yhdeksänkertaisen arvokisavoittaja Nafissatou Thiamin ja kuluvan vuoden tilastokolmosen Adriana Sulekin poisjäännit, on 24 ottelijan korttipakka sekoitettu menestysennusteen kannalta huolella. Ennalta-arvaamattomuus lataakin tämän vuoden ottelukisaan aivan erityisen mielenkiinnon!

Kilpailun kokonaistaso noussee kuitenkin ns. normaalille arvokilpailutasolle, koska mukana on melko vakiintunut määrä eli yhdeksän ottelijaa, joiden ennätys ennen kilpailua on yli 6500 pistettä. Viiden edellisen MM-kilpailun 7-ottelumestaruus on voitettu keskimäärin tuloksella 6793 p (vaihteluväli 6586-6981 p), pronssiin on vaadittu 6594 p (6477-6755 p) ja viimeinen pistesija (sija 8.) on keskiarvollisesti napattu pistein 6292 p (6210-6362 p).

Aikataulu ja odotettavissa oleva olosuhde on arvokisoille tyypillinen

Budapestin 7-ottelun kisa-aikataulu ja odotettavissa oleva kuuma ja melko tuuleton olosuhde mahdollistavat kohtuullisen hyvin tuloksenteon. 24 ottelijaa takaa kilpailuun hyvän rytmin ja suoritusvälit, vaikka urheilijamäärän pienuus muuten kohteleekin ottelijoita ja ottelua lajina hyvin epäoikeudenmukaisella tavalla.

Arvokilpailuille tyypillisesti ottelu jakaantuu neljään erilliseen lajiblokkiin. Ensimmäisen ottelupäivän aamupäivälajit, aidat (alk. klo 10.35) ja korkeus (klo 11.45), toteutetaan ns. yhdellä yleislämmittelyllä. Arviolta n. 5-6 h tauon jälkeen alkaa valmistautuminen kuulaan (lajin aloitus klo 19.05) ja kuulan jälkeen siirrytään lyhyen lajiverryttelyn kautta 200 metrille (klo 20.30). Tällä kertaa naisottelijat eivät pääse ”nauttimaan” ns. myöhäisestä toisen päivän aloituksesta, vaan pituuskisan aloitusaika (klo 9.50) pakottaa herätyksen viimeistään klo kuuteen ja aikaa vievät calling -käytänteet ohjaavat pituushyppyverryttelyn aloituksen todennäköisesti n. klo 8.30 paikkeille. Keihään lajiverkkaan ja keihääseen siirrytään ns. samoilla pituuslämmöillä, minkä jälkeen edessä on pidempi tauko ennen päätöslajia. Tauko, mikä tekee kaikille naisottelijoille yleensä fyysisesti hyvää, mutta on henkisesti piinaavaa odottamista… Joka tapauksessa aikataulu on hyvin erilainen esim. Götzisin ottelukilpailuun verrattuna. Aikataulu on toki melko sama kaikille, mutta tuloksenteon kannalta se ei ole optimaalinen. Budapestin MM-kilpailun kaltaisessa aikataulussa taukojen hyödyntämisen ja hallitsemisen osaaminen korostuu.

Hall ensimmäistä kertaa ennakkosuosikkina arvokilpailuun – palaako USA kultakantaan 30 vuoden tauon jälkeen?

Kilpailun mestarisuosikki tulee pitkästä aikaa USA:sta. Edellinen 7-ottelun jenkkivoitto MM-tasolla täytti eilen tasan 30 vuotta. Stuttgartissa 1993 maailmanmestaruutta tuolloin juhlinut Jackie Joyner-Kersee pitää edelleen hallussaan lajin maailmaennätystä 7291 p ja hänen nimiinsä on kirjoitettu kuusi historian parasta 7-ottelua. Kaiken kaikkiaan 7000 pisteen ylitykseen on kyennyt vain neljä urheilijaa. Budapestin ykkössuosikista, Anna Hallista, veikkaillaan seuraavaa maagisen rajapyykin rikkovaa ottelulegendaa.

Viime vuoden MM-kotikisojen pronssimitalisti Hallin otteluennätys 6988 p syntyi keväällä 2023 Götzisin huippuolosuhteissa, ottelijoille optimoidulla aikataululla ja erinomaisella onnistumisella. Ennen Budapestin kilpailua kirjattavilla lajiennätyksillä (12.75, 192, 14.20, 22,88, 661, 45,75, 2.02,97) Hallin pisteiksi kertyisi 7083 p. Kun hyvin onnistuneen ottelusarjan mittarina pidetään tyypillisesti n. 97 %:n onnistumista, niin ennuste yli 7000 pisteen sarjasta ei vaikuta Budapestin aikataulu huomioiden kovin realistiselta. 7000 pisteen ylitysvalmiuteen ei viittaa myöskään jenkkien mestaruuskilpailuissa heinäkuun alussa oteltu voittopistemäärä 6677, eikä elokuun ainoassa kilpailutapahtumassa tehdyn ”3-ottelun” tulokset: aidat 13,18, pituus 597 ja kuula 14,20 (PB). Mutta ehdottomana suosikkina Hall silti kisaan starttaa.

Johnson-Thompson haastaa ja tulee itsekin haastetuksi

Anna Hallin todennäköisin ykköshaastaja on vuoden 2019 maailmanmestari ja kuluvan vuoden tilastokakkonen (6556 p) Katarina Johnson-Thompson (KJ-T). KJ-T:n otteluennätys ja samalla Britannian 7-otteluennätys on 6981 p, mikä on vain 7 pistettä vähemmän kuin Hallilla, mutta tämän naisten tämän vuoden ottelupisteissä on eroa peräti 432 p. Johnson-Thompsonin kesän tuloskehityskäyrä osoittaa kuitenkin erinomaiseen suuntaan ennen Budapestia. Erityisesti heinäkuussa syntynyt pituushyppytulos 660 oli osoitus ponnistavan jalan akillesjänneoperaation läpikäyneen KJ-T:n paluusta lähelle huippuvuosiensa iskukykyä. Uskon, että tulemme näkemään muutaman vuoden tauon jälkeen hyvin itsevarman ja tuloksentekoon valmiin Johnson-Thompsonin Budapestissa.

Budapestin starttiviivalla oleva ottelija, joka kykenee haastamaan parhaimmillaan sekä Hallin että KJ-T:n, on nelinkertainen 7-ottelun arvokilpailumitalisti ja Hollannin ennätyksen 6867 p omaava Anouk Vetter.  Vetter kuuluu siihen arvoitukselliseen ottelijakaartiin, jolla ei ole läpivietyä ottelua takanaan tänä vuonna. Vetter suoritti ensimmäisen ottelupäivän Götzisissä, tehden juoksulajeissa kelpo tuloksia, mutta keskeytti kisan ennen pituushyppyä. Ennen Götzisin kilpailua hypätty vaisu korkeuskisa (169 cm) ja Götzisissä hypätty 171 cm sekä sen jälkeinen kilpailemattomuus korkeushypyssä saattavat viitata haasteisiin terveystilanteessa, mikä vaikuttaisi haittaavan hyppylajeja. Vetterin ottelusuorituskykyisyys on siis ainakin joiltakin osin arvoitus.

Mikäli ottelun vahvimmat valttikortit eivät kaikki pidä asemaansa, avautuu mahdollisuus monella urheilijalla mitaleille. Uskon, että himmeimpään mitaliin vaadittava tulos tulee olemaan 6500-6600 p haarukassa. Onnistuneella sarjalla mitalitason pisteisiin yltäviin laskisin ainakin kokeneen Carolin Schäferin (ennätys 6836 p), erinomaisen halliottelijan Noor Vidtsin (6571 p) ja tänä vuonna pituushyppyyn keskittyneen viime vuoden 7-ottelun EM-kolmosen Annik Kälinin (6515 p).

Vanninen debytoi MM-tasolla huippukunnossa

Nälkäisiä haastajakandidaatteja on tasaisessa porukassa useita muitakin, kuten vaikkapa Oosterwegel, Weisenberg ja Kunz. Yksi haastajiin kuuluva on ensimmäisiin yleisen sarjan MM-kilpailuihinsa starttaava Suomen ja Tampereen Pyrinnön Saga Vanninen. Vannisen kesän kilpailukauden ottelurytmitys on ollut melko ihanteellinen, minkä uskon mahdollistavan hyvän iskukyvyn vielä elokuun loppupuolen MM-kisoihinkin. Espoon nuorten EM-kisoissa Saga oli mielestäni toistaiseksi elämänsä parhaassa ottelukunnossa, mutta siellä kaikkein isoimmat pistemahdollisuudet karkasivat aitajuoksun ja pituushypyn vastatuuliin ja ehkä joiltakin osin myös keihäänheiton valmistautumisen sotkeneeseen rankkasateeseen.

Vahva Vanninen nähtiin myös Götzisissä, missä huippusarjan kääntymisen reiluksi Suomen ennätykseksi ”varasti” epäonnistunut keihäänheitto. Jossitellen voisi todeta, että kauden toistaiseksi parhaan keihästuloksen yhdistäminen Götzisin sarjaan toisi Vanniselle pisteet 6476 p.

Vannisen tämän hetken lajiennätyksillä (13,34, 180, 16,16, 24,30, 643, 49,22, 2.17,91) kerääntyy pisteitä 6622, joten edellytykset onnistuneella sarjalla Suomen ennätyksen (6404 p) päihittämiseen ovat olemassa. Satu Ruotsalainen sijoittui voimassa olevalla SE-sarjallaan vuoden 1991 Tokion MM-kilpailuissa neljänneksi. Noilla Ruotsalaisen Tokiossa tehtailemilla pisteillä sijoittunee myös tämän vuoden maailmanmestaruuskilpailussa pistesijoille. Satu paransi Tokiossa kauden parastaan 183 pistettä. Sagalle samanlaisen pisteparannuksen uskoisin tuovan kutsun palkintojenjakoon.

Jarkko Finni, valmennuksen ja koulutuksen johtaja, SUL