Jani Lehtonen ja Seivästalli ry:n primus motor Rauno Pusa nimettiin suomalaisen seiväshypyn Hall Of Fame -kunniakerhon jäseniksi Pajulahdessa lauantaina. Seiväshypyn Suomen ennätysmies Lehtonen nimettiin kunniagalleriaan postuumisti.
Lehtonen voitti Kalevan kisat Turussa 1989, Mikkelissä 1993 ja Tuusulassa 1994. Kalevan kisojen palkintokorokkeella hänet nähtiin lisäksi Jyväskylässä 1992, Asko Peltoniemen jälkeen hopealla. Sisäratojen SM-kilpailuista Lehtonen saalisti Suomen mestaruudet 1992 ja 1993.
Nuorten maailman -ja Euroopan mestaruuskilpailuissa Jani Lehtonen saavutti seitsemännen ja kahdeksannen sijan 1986 ja 1987. Yleisen sarjan arvokilpailuissa hän kilpaili 1990-1994 kahdesti sisäratojen EM-kilpailuissa ja kerran sisäratojen MM-kilpailuissa. Ulkoratojen EM-kilpailuissa Lehtonen kilpaili 1990 ja 1994, MM-kilpailuissa 1991 ja 1993 sekä olympialaisissa 1992. Sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 Kandan Torontossa hän sijoittui viidenneksi ja vuotta aiemmin sisäratojen EM-kilpailuissa Italian Genovassa kahdeksanneksi.
Maaotteluissa ja Euroopan Cup -kilpailuissa Lehtonen edusti Suomea 1989-1995 yhteensä 18 kertaa nousten niissä kuudesti korkeimmalle palkintokorokkeelle.
Miesten seiväshypyn voimassa olevan Suomen ennätyksen 583 Jani Lehtonen hyppäsi Tukholman Globenissa 8.3.1994, valtakunnan parhaan ulkoratatuloksen 582 hän oli hypännyt edelliskesänä, 26.6.1993 Kuortaneella.
Aktiiviuransa jälkeen Lehtonen toimi valmennustehtävissä valmentaen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Vesa Rantasta ja Jere Bergiusta.
Seiväshypyn alkuopit urheiluperheessä kasvanut Lehtonen sai isältään Jukka Lehtoselta, myöhemmin hänen valmentajanaan toimivat Ilkka Pekkala ja Aulis Kairento. Vuoteen 1984 Lehtonen edusti Mäntsälän Urheilijoita, ja sen jälkeen Keski-Uusimaan Urheilijoita uransa loppuun saakka. Lehtonen menehtyi 2008.
Lajin keskeinen taustavaikuttaja Rauno Pusa kunniakerhoon
Tanssimuusikkona, hotelli-, ravintola- ja golfbisneksessä työuransa tehnyt, hämeenlinnalaistaustainen Rauno Pusa sai kipinän yleisurheiluun hypättyään nuorukaisena 1960- ja 1970-lukujen taitteessa seivästä ja ystävystyttyään tuolloin lempääläläisen kilpakumppaninsa Raimo Eskolan kanssa.
Kymmenien vuosien tauon jälkeen Rauno ja Raimo tapasivat toisensa Turun Kalevan kisoissa 2011 ja löysivät pian yhteistä tekemistä seiväshypyn ympäriltä. Eskola oli eläköidyttyään palannut valmennukseen ja Pusa alkoi hankkimaan kumppanuuksia Raimon ykkösvalmennettavalle, Jere Bergiukselle.
Syksyllä 2012 ystävykset perustivat suomalaisen seiväshypyn kunniakerhon ja helmikuussa 2013 Pirkkahallissa juhlittiin Hall Of Fame -gaalaa nimeämällä Eeles Landström kunniakerhon ensimmäiseksi jäseneksi.
Saman vuoden syyskuussa Pusa kutsui joukon urheilu- ja seiväshyppyvaikuttajia kotiinsa Järvenpäähän. Vierailu sai myöhemmin nimekseen ”Camp Pusa” ja sen tuotoksena perustettiin Seivästalli ry. Siitä lähtien yhdistys on tukenut valtakunnan seiväshyppyä moninaisesti painottaen tukitoimiaan seiväskouluihin ympäri maan, sekä nuoriin, Urheiluliiton ja Olympiakomitean tukitoimiin vielä yltämättömiin urheilijoihin.
Seivästallin perustamisesta tähän päivään Rauno Pusa on ollut eittämättä yhdistyksen ”dynamo”, kantaen yhtenä esimerkkinä vastuun markkinoinnista ja varainhankinnasta. Seivästallin puheenjohtajana Rauno Pusa toimi 2016-2021, jonka jälkeen hän jatkoi hallituksessa viime vuoteen saakka.
Grönroos ja Parkkonen palkittiin Valkealan Kajon seiväskoulun käynnistämisestä
Seiväskoulutoimintaa koskevat vuoden seiväshyppyteko -palkinnot ojennettiin virkeästi toimintansa käynnistäneelle Valkealan Kajon seiväskoululle, sen valmentajille Juha Grönroosille ja Marko Parkkoselle.
Seiväshyppyharrastuksen muita yleisurheilulajeja korkeampaa aloittamiskynnystä madaltamaan perustettuja seiväskouluja toimi vuoden 2024 aikana 15 paikkakunnalla. Niissä oli 23 ryhmää, joissa ikähaarukassa 10-18 vuotta harjoittelevia urheilijoita yhteensä 215.
Topias Mustonen, Oskari Henttinen ja Joonatan Kemppainen uusina jäseninä viiden metrin kerhoon
Perinteisen tavan mukaan palkittiin Pentti Nikula -mitaleilla uudet miesten viiden metrin ylittäjät. Samaan palkintoon oikeuttavia naisten neljän metrin uusia ylittäjiä ei viime vuoden aikana tullut.
Sisäratojen nuorten SM-kilpailuissa, Mustasaaressa 24.-25.2.2024 Topias Mustonen (2007) ja Oskari Henttinen (2003) nousivat viiden metrin kerhoon tuloksillaan 500 ja 505. Tämän vuoden loppiaisena 5.1.2025 Joonatan Kemppainen (2002) ylitti viiden metrin haamurajan.
Viiden metrin miehiä on Pentti Nikulan 1963 käynnistämässä kerhossa nyt 153. Teija Saari on ylitettyään 1998 ensimmäisenä suomalaisnaisena neljä metriä saanut seurakseen 28 muuta naisurheilijaa.
Seiväshypyn Hall of Fame
Seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhon nimeämiset käynnistyivät helmikuussa 2013 Tampereen Pirkkahallissa, kun ensimmäiseksi jäseneksi nimettiin Eeles Landström. Sen jälkeen vuotuinen Hall of Fame -tilaisuus on järjestetty seiväshyppääjien kehdossa, Pajulahdessa ja nimetyiksi ovat tulleet; 2014 Pentti Nikula ja postuumisti Joppe Lindroth, 2015 Antti Kalliomäki ja Aulis Kairento, 2016 Rauli Pudas ja postuumisti Kauko Nyström, 2017 Risto Ankio ja postuumisti Erkki Kataja, 2018 Kalle Pomppu ja postuumisti Valto Olenius, 2019 Teija Saari, 2020 Matti Sutinen ja Asko Peltoniemi.
Vuosina 2021 ja 2022 tilaisuutta ei korona pandemian takia järjestetty, eikä kunniakerhon jäseniä nimetty. 2023 jatkettiin Pajulahdessa ja kunniakerhon jäseniksi nimettiin Raimo Eskola, Kimmo Pallonen ja postuumisti Jukka Piironen, sekä 2024 Tapani Haapakoski ja Minna Alitalo (os. Nikkanen). Nyt postuumisti nimetty Lehtonen sekä Pusa täydentävät kunniakerhon jäsenyyden 21:een suomalaisessa seiväshypyssä ansioituneeseen henkilöön.