Yleisurheilussa tapahtuu iso muutos, kun Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) rankingjärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä. Se on pohjana urheilijavalinnoille MM- ja olympiakisoihin alkaen Dohan MM-kisoista 2019.
– Voi olla, että tässä mennään hyvään suuntaan, koska jatkossa ei metsästetä yhtä hyvää tulosta, vaan pitää olla tasainen ja tehdä tulosta mielellään sellaisista kilpailuista, joista saa hyvin sijoituspisteitä, arvioi sääntöasiantuntija Pasi Oksanen SUL:n valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisten haastattelussa.
IAAF:n rankingjärjestelmää luotaessa pohjana on käytetty tenniksen ATP- rankingia. Järjestelmässä urheilijan yhden kilpailun pisteet muodostavat tuloksen ja sijoituksen yhteenlaskettu pistemäärä. Urheilijan varsinainen rankingpistemäärä on viiden kilpailun pisteiden keskiarvo. Poikkeuksen tästä muodostavat osa kestävyysjuoksumatkoista, moniottelut ja maantielajit, joissa ei voi kilpailla yhtä tiuhaan kuin muissa yleisurheilulajeissa.
Rankingjärjestelmää on rakennettu pitkään ja siitä kerätään vielä kommentteja kevään ja kesän aikana. Tarvittaessa järjestelmää hienosäädetään ennen kuin se virallisesti julkistetaan syyskuussa.
Mitä rankingjärjestelmä tarkoittaa suomalaisen yleisurheilun osalta. Vaikeutuuko vai helpottuuko MM- ja olympiakisoihin pääsy?
– Kovat urheilijat ovat kovia tässäkin järjestelmässä. Jos keihäänheittäjä heittää viidessä kilpailussa 90 metriä, on sama, missä kilpailussa hän tuloksensa tekee, mutta yhden hyvän tuloksen merkitys laskee, Oksanen sanoo viittaa arvokisoihin pääsyyn.
Esimerkkinä Oksanen laskee, että rankingjärjestelmällä kerran kahdeksan metriä (810) viime kesänä ylittänyt Arttu Pajulahti ei todennäköisesti olisi päässyt rankingjärjestelmän voimassa ollessa Lontoon MM-kisoihin. Sen sijaan 807, 802 ja 798 hypännyt Kristian Pulli olisi ollut mukana.
– Vastaavasti Universiadeissa Taipeissa Aasian keihäänheiton ennätyksen 91,36 tehnyt Cheng Chao-Tsun oli nyt maailmantilastossa kolmas, mutta kauden päätteeksi rankingissa hän olisi ollut kahdestoista.
Ilouutinen rankingjärjestelmään siirtyminen Suomessa on erityisesti Paavo Nurmen kisoille ja Kalevan kisoille, josta sijoituspistekertymät Suomessa järjestettävistä kilpailuista ovat suurimmat.
– Luulen, että jatkossa Paavo Nurmen kisoihin urheilijoista voi olla nykyistäkin enemmän tarjontaa. Suomessa voisi miettiä myös, miten saataisiin lisää Euroopan liiton Permit-kisojen korkeimman tason kilpailuja, Oksanen sanoo.
Näin sijoituspisteet vaihtelevat eri kilpailukategorioissa. Katso kilpailukategoriat alempana olevasta kuvasta.
,
Mistä ranking-pisteet syntyvät?
Kuinka rankingpisteet sitten muodostuvat? Tulospisteet pohjaavat IAAF:n pistetaulukoihin. Kilpailun tuomat sijoituspisteet taas riippuvat siitä, millainen kilpailu on kyseessä. Erilaisia kilpailukategorioita on kymmenen. Niissä Suomessa järjestettävistä kisoista parhaat voittopisteet saa Paavo Nurmen kisoissa, joka on IAAF:n World Challenge -kategoriassa. Toiseksi parhaat pisteet saa Kalevan kisoista.
Voitto Paavo Nurmen kisoissa tuo 140 pistettä ja Kalevan kisoissa 100 pistettä. Pisteskaalan kärjessä ovat olympia- ja MM-kilpailut, joissa voitto tuo 350 pistetä, kun vastaavasti kansallisissa kisoissa voitto on 25 tai 15 pisteen arvoinen riippuen siitä, onko kyseessä ns. permit-meeting, jossa on myös ulkomaisia urheilijoita vai ei. Myös se vaihtelee, kuinka monta parasta urheilijaa eri kategorioiden kilpailussa saa sijoituspisteitä.
Yleensä pisteet tulevat vain finaalisijoituksesta ja tuloksesta, mutta olympia- ja MM- kisoihin liittyy sellainen poikkeus, että niissä kaikilla juoksumatkoilla 100 metristä 800 metriin myös välieristä voi saada erillisen taulukon mukaan sijoituspisteitä.
Esimerkiksi kenttälajien karsinnankin tulos kelpaa MM- ja olympiakisoissa tulospisteisiin, vaikkei sijoituksesta pisteitä saa. Näin on esimerkiksi, jos MM-karsinnan tulos on niin hyvä, että se mahtuu omaan top 5 -rankingpisteykseen ilman sijoituspisteitä.
,
,
Viisi parasta tulosta, tuoreus etuna
Rankingissa urheilijan pistemäärä lasketaan keskiarvona hänen viidestä parhaasta kilpailustaan. Nuo kilpailut katsotaan 12 edellisen kuukauden ajalta, mutta järjestelmä vähentää automaattisesti pisteitä tuloksista, jotka on tehty yli yhdeksän kuukautta sitten.
Kaikissa lajeissa ei ole mahdollista kilpailla yhtä tiuhaan. Siksi 3 000 metrin estejuoksussa, 5 000 ja 10 000 metrin ratajuoksuissa, moniotteluissa sekä maratonilla ja muilla maantiejuoksumatkoilla sekä 20 ja 50 kilometrin kävelyissä rankingpisteet lasketaan toisin. Niissä huomioidaan vain viimeiset kaksi tai kolme kilpailua edellisen 12 tai 18 kuukauden ajalta.
Estejuoksussa ja 5 000 metrillä ranking muodostuu edellisen 12 kuukauden kolmesta parhaasta kilpailusta. Moniotteluissa, 10 000 metrillä, maratonilla ja 50 kilometrin kävelyssä ranking huomioi kaksi parasta kilpailua 18 kuukauden ajalta.
Maratonia lyhyemmillä maantiematkoilla ja 20 kilometrin kävelyssä rankingpisteiden pohjana ovat kolme parasta kilpailua 18 kuukauden ajalta.
,
Pika- ja aitajuoksuissa sekä pituussuuntaisissa hypyissä myötä- tai vastatuuli huomioidaan rankingpistetyksessä.
,
Olosuhteista plus- ja miinuspisteitä
Tulospisteissä huipputulokset tuovat karkeasti ottaen 1100-1300 pistettä. Esimerkiksi Johannes Vetterin viime kesänä heittämä 94,44 tuo 1307 tulospistettä, Tero Pitkämäen MM-kisoissa sivaltama 86,94 on 1200 pisteen tulos, kun pituushyppääjä Luvo Manyongan 862 riittää 1273 pisteeseen.
Olosuhteet ranking huomioi 100 ja 200 metrillä sekä 100 ja 110 metrin aitajuoksussa, pituushypyssä ja kolmiloikassa. Jos myötätuulta on enemmän kuin ennätyskelpoisen tuloksen raja, eli 2 metriä sekunnissa, pisteitä vähennetään niin, että jokainen yksi metri sekunnissa vie kuusi pistettä.
Koska ennätyskelpoisen myötätuulen raja on 2 metriä sekunnissa, pisteitä aletaan menettää vasta sen yli menevästä tuulen voimakkuudesta. Laskenta alkaa silti nollatuulesta, joten + 3 m/s tai + 4 m/s verottavat urheilijalta 18 ja 24 pistettä.
Järjestelmä toimii myös päinvastoin: metri sekunnissa vastatuulta antaa 6 lisäpistettä, kun 2 tai 3 metriä sekunnissa puhaltava vastainen kohentaa urheilijan pistekertymää 12 ja 18 pisteellä. Kun tuulet ovat jotakin tasalukujen välistä, tarkka pistekertymä saadaan kaavalla, jossa 0,1 metriä sekunnissa tuulta vastaa 0,6 pistettä, eli 0,5 m/s on kolme pistettä.
,
,
Tilaa valmennusjulkaisu Huippu-urheilu-uutiset tästä linkistä
,
