Kiitos sinulle kuluneesta vuodesta, urheilijat, valmentajat, ohjaajat, huoltajat, seuratoimijat, liiton työntekijät sekä jokainen suomalaista yleisurheilua seuraava ihminen. Vuosi 2024 on ollut täynnä jännittäviä hetkiä, onnistumisia, pettymyksiä ja suuria menestyksenkin hetkiä yleisurheilun saralla.
Nyt, kun eletään joulunaikaa, haluan hetken muistella pian päättyvää vuotta ja kiittää omalta osaltani kaikista arvokkaista tapaamisista yleisurheiluväen kanssa kuluvan vuoden aikana. Suomessa tehdään hienoa yleisurheilutyötä etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Te seuratoimijat olette kaiken perusta. On ollut ilo vierailla seuroissa ja nähdä konkreettisesti työ, jota siellä tehdään. Haluan jatkaa seuratapaamisia myös ensi vuonna, joten toivonkin, että laitatte kutsuja tulemaan.
Kilpa -ja huippu-urheilussa olemme menneet eteenpäin. Meillä oli historiallisen suuri joukkue Rooman EM-kisoissa ja tavoittelemme suuria joukkueita jatkossakin. Jokainen urheilija, joka saavuttaa kisapaikan tulee edustamaan Suomea. Jokainen lajiryhmä oli vahvasti edustettuna ja urheilijoita, jotka kuuluivat lajinsa mitalisuosikkeihin, oli useita.
Urheilijoille olosuhteet ja tuki menestyksen tavoitteluun
Keihäänheittäjä Oliver Helander saavutti EM-kisoissa upeasti pronssimitalin. Onnittelut Oliver. Se jäi tällä kertaa ainoaksi mitaliksemme, mikä oli, voin suoraan sanoa, pettymys. Mutta, tuon mitalin takana oli ja on niin paljon positiivista, kuten pistesijoja, venymisiä finaaliin, että uskoni menestykseen Birminghamin EM-kisoissa 2026 on kova. Toki siihen päästäksemme jokaisen toimijan, ja erityisesti johtamani hallituksen ja SUL:n toimiston, on pystyttävä tekemään kaikki sen eteen, että urheilijamme voivat tavoitella menestystä jo ensi vuoden arvokisoissa ja koko vuoteen 2028 yltävällä olympiadilla. Kannan siitä totta kai suurimman vastuun.
Rooman EM-kisojen ohella vuosi 2024 oli arvokisojen täyteinen. Upein saavutus hallikaudella oli Saga Vannisen 5-ottelun hopea MM-hallissa. Sen myötä Suomi palasi globaalien arvokisojen mitalikantaan. MM-tason menestyksestä nautittiin myös parayleisurheilun MM-areenalla.
Pariisin olympiakisoissa emme saaneet mitalia. Se on epäonnistuminen lajiltamme. Itse katson jo Los Angelesiin ja vuoden 2028 olympialaisiin. Nyt on luotava systeemi yhdessä Olympiakomitean kanssa, jossa yleisurheilun kuten muidenkin lajien potentiaaliset menestyjät saavat tarvittavat olosuhteet ja tuen taistellakseen mitaleista 2028.
Yleisurheiluna pärjäsimme Pariisissa vammattomien kisoissa verrattain hyvin ja paralympialaisissa erinomaisesti. Olen valtavan ylpeä Pariisissa kilpailleista urheilijoistamme, ihan jokaisesta. Jos Suomen kokonaismenestystä Pariisin olympiakisoissa kritisoidaan, sen ei OK:n puheenjohtajankaan suulla, pidä kohdistua meidän urheilijoihin. Tämän olen myös selkeästi ilmaissut.
Täysillä työtä Helsingin EM 2030 -hankkeen eteen
Yleisurheilijat kokosivat mitaleita ja menestystä nuorten arvokilpailuissa 2024. Moni todellinen lahjakkuus nousi esiin. Monet heistä voivat olla seuraavien vuosien suuria tähtiä. Ehkä EM-Helsingissä 2030? Kotikisoissa. EM-kilpailut Helsingissä on unelmani, eikä pelkästään minun ja yleisurheiluväen, vaan koko Suomen. Teemme täysillä työtä sen teen, että unelmasta tulee totta.
Kiitokset tässä kohtaa kisojen projektipäällikölle Harri Halmeelle, Helsingin kaupungille, stadionille, Ylelle, ministeriöille ja kaikille sidosryhmille politiikan liepeiltä. Myös päättäjät, urheiluministeri Sandra Bergqvistin ja OKM:n virkamiesten johdolla ovat tehneet työtä tämän unelman puolesta ja sen saavuttamiseksi. Ensi syksynä tiedämme, olemmeko kahden parhaan joukossa. Olemme jo päässeet kolmen parhaan joukkoon Brysselin ja Zürichin kanssa. Kisasta ovat jo pudonneet Belgrad, Lausanne ja Göteborg.
Kiitokset urheilijoille, jotka jaoitte kipeitäkin kokemuksia
Yleisurheilu on Kansainvälisen yleisurheiluliiton johdolla ottanut rohkeita askelia tasa-arvon ja läpinäkyvyyden edistämiseksi eri tasoilla. Niin myös me Suomen Urheiluliitossa. Urheilijoiden keskuudesta on noussut esiin monia keskustelun avauksia esimerkiksi urheilupsykologian, mielenterveyden ja kestävä kehityksen saralta. Monet urheilijat avasivat kuluneen vuoden aikana keskustelua mielen hyvinvoinnin merkityksestä ja siitä, miten se vaikuttaa suorituksiin. Tämä kehitys oli erityisen huomionarvoista. Se tuo urheiluun lisää tasapainoa ja inhimillisyyttä. Kiitokset urheilijoille, jotka jaoitte kipeitäkin kokemuksia. Me kaikki voimme oppia niistä ja saada niistä tukea ja voimaa.
Joulukirjoitukseni lopuksi palaan ruohonjuuritasolle ja vapaaehtoisiin. Menin itse lapsena yleisurheilun pariin naapurin perheen kannustamana. Ekat treenit 9-vuotiaana kiskaisivat mukaan, samalla ne veivät vanhempani toimitsijaksi ja toimijoiksi yleisurheilun pariin. Olen nähnyt lapsesta asti vapaaehtoistyön merkityksen. Yleisurheilu oli meidän perheemme elämä. Vanhempani eivät valmentaneet tai urheilleet, mutta he tekivät valtavasti seuratyötä. Aina mukana ajanotossa tai mitan varressa. Olen kiitollinen siitä omille vanhemmilleni ja olen kiitollinen siitä jokaiselle vanhemmalle, joka tekee tätä samaa vapaaehtoistyötä joka ikinen viikko. Yleisurheilu tarvitsee juuri teitä. Urheiluliiton puheenjohtajana haluaisin luoda meistä entistä tiiviimmän yhteisön, niin seuroissa, kun liiton valmennusryhmissä. Luodaan sellainen kulttuuri yhdessä.
Olen ylpeä yleisurheiluperheestä ja kiitollinen, että saan olla lajiliittomme puheenjohtajana. Se tehtävä tarkoittaa minulle konkreettista tekemistä. Nyt ei ole varaa jäädä tuleen makaamaan. Meidän pitää olla vielä parempia. Tehdään yhdessä työtä urheilijapolkumme vahvistamisessa. Tehdään suomalaisesta yleisurheilusta yhdessä avointa ja läpinäkyvää. Pidetään huolta meidän junioreistamme, luodaan polku huipulle samalla, kun luomme lapsille ja nuorille upean harrastuksen, joka tuo ystäviä, onnistumisia ja upeat, ikuiset muistot.
Minuun voi aina olla yhteydessä, samoin kun toimiston väkeen.
Rauhaisaa Joulunaikaa ja iso kiitos jokaiselle.
Riikka Pakarinen, 040 5800833 , riikka.pakarinen@sul.fi