Carl-Olaf Homén tietää millaista on ohjata kansainvälistä urheiluliittoa tyrskyisillä vesillä. Hän oli Euroopan yleisurheiluliiton (EA) johtaja, kun itäblokki hajosi ja liiton jäsenmäärä likimain tuplaantui.

Nyt Espoossa 80-vuotisyntymäpäiviään viettävä EA:n kunniapuheenjohtaja seuraa myötätunnolla, kun Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n johtaja Sebastian Coe luotsaa järjestöä sen historian ankarimmassa dopingmyrskyssä.

– Viimeiset dopingtapaukset ovat järkyttäviä siinä mielessä, että doping näyttää olleen systemaattista Venäjällä, ilmeisesti myös Keniassa ja mahdollisesti muuallakin. Dopingia on ollut ennenkin niin meillä kuin muualla, mutta systemaattinen douppaus, josta liiton johto on tietoinen, on erityisen surullista, Homén sanoo.

– Hyvä asia minusta on, että ongelmaan on puututtu vakavasti ja laajasti. Minusta Sebastian Coe on lähtenyt kitkemään voimalla nämä surulliset tavat. Täytyy toivoa, että tuossa työssä onnistutaan.

Homén toivoo, että Venäjä on mukana Rio de Janeiron olympialaisissa. Hänen mielestään se ei kuitenkaan voi tapahtua ilman, että maassa on toteutettu kaikki IAAF:n vaateet.

– Minusta oli oikein, että IAAF näytti, että on vakavissaan ja sulki Venäjän tilapäisesti kansainvälisestä yleisurheilusta. Urheilun kannalta olisi kuitenkin hyvä, että kaikki maat olisivat Riossa. Ennen kuin se on mahdollista, IAAF varmasti selvittää, että Venäjällä on tehty kaikki tarvittavat asiat.

Poikkeuksellinen määrä nuoria lupauksia

Yleisurheilun doping on paljon esillä mediassa, mutta Homén muistuttaa, ettei doping ole erityisesti yleisurheilun ongelma.

– Doping on huippu-urheilun ongelma. Raha ja kunnianhimo on saanut monet urheilijat käyttämään epärehellisiä keinoja. Yleisurheilussa tapauksia on ollut paljon, mutta laji on myös edelläkävijä dopingtestaamisessa. Viime vuonna yli puolet kaikista maailmalla otetuista dopingtesteistä tuli yleisurheilusta, Homén sanoo.

Pitkän linjan yleisurheiluvaikuttaja näkee lajin aseman vahvana niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

– Kilpailu eri urheilumuotojen välillä on kovaa. Uskon kuitenkin, että tulemme näkemään Rion kisoissa, että yleisurheilu on se urheilumuoto, joka olympialaisissa kiinnostaa kaikkein eniten.

– Suomessa meillä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon lupaavia nuoria. Sen näkee, kun katselee viime vuoden tilastoja. On suuri haaste nuorille ja heidän valmentajilleen, että pystytään jatkamaan kehitystä aikuisten sarjojen huipulle.

Stafettkarnevalen kasvaa ja kehittyy

Mittavalla urheilujohtajan urallaan Homén ehti toimia muiden muassa EA:n puheenjohtajana, IAAF:n hallituksessa, Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana ja Helsingin vuoden 1983 MM-kisojen järjestelytoimikunnan johtajana.

Erityisen kovien haasteiden edessä Homén oli EA:n johtajana (1987-1999).

– Oli myönteinen asia, että minun johtajakaudelle osunut Euroopan poliittinen murros onnistuttiin viemään läpi ilman poliittisia hankaluuksia. Kun jäsenliittojen määrä oli aluksi 34 ja nousi yhtä äkkiä 49:ään, kaikki meni uusiksi niin kilpailu kuin koulutusohjelmat ja hallinnolliset toimet, Homén muistelee.

Myös ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat Helsingissä olivat Homénille haaste.

– Voidaan olla kiitollisia, että ne onnistuivat ja MM-kisaperinne saatiin käyntiin.

Homén muistetaan monista asioista, joista yksi on Stafettkarnevalen-viestikarnevaali. Sitä hän on ollut synnyttämässä, kehittämässä ja järjestämästä vuodesta 1961 alkaen.

– Sain idean näihin ollessani opiskelemassa Yhdysvalloissa. Osallistuin siellä Penn Relays –kilpailuun. Olen iloinen, että Stafettkarnevalen on kasvanut ja kehittynyt. Erityisen iloinen olen siitä, että se on viime vuosina saavuttanut suosiota myös suomenkielisissä kouluissa.