Heinäkuussa edesmenneen Pentti Vuorion kokoamiin tilastoihin perustuva juttusarja ’Kalevan kisojen parhaat seurat ja urheilijat’ jatkuu. Tällä kerralla Jarmo Mäkelä pureutuu miesten 1500 metrin juoksuun. Aiemmin tällä alustalla on miesten lajeista julkaistu 100 metriä, 400 metriä, 5000 metriä ja 110 metrin aitajuoksu sekä korkeushyppy, seiväshyppy ja kuulantyöntö.

Helsingin Kisa-Veikot on hallinnut miesten 1500 metrin juoksua eli eurooppalaista mailia ylivoimaisesti. Pitkään mitaliketjuun Hannes Kolehmaisen hopeasta 1910 Panu Jantusen pronssiin 2018 mahtuu yhteensä kuusi kultaa, yhdeksän hopeaa ja 15 pronssia.

HKV:n viimeisimmät Suomen mestaruudet kirjataan Ilkka Äyräväiselle 1982 ja Eero Kytölälle 1985, joille molemmille tonnivitonen oli sivulaji. Vaahteralehtiset ovat olleet läpi vuosikymmenten tuttu näky Kalevan kisojen tonnivitosten finaaleissa. 1970-luvulla heistä kukaan ei kuitenkaan yltänyt kahdeksan parhaan joukkoon.

Turun Urheiluliiton mustapaidat ovat keränneet Paavo Nurmen ja Denis Johanssonin johdolla 12 kultaa, neljä hopeaa ja viisi pronssia. Juoksijoiden kuningas Nurmi kilpaili harkiten ja kävi pitkällä urallaan voittamassa tonnivitosen kolmesti vuosina 1920, 1922 ja 1933. Johansson nousi korkeimmalle korokkeelle 1951, 1952 ja 1954 ollen lisäksi hopealla 19-vuotiaana 1947 ja myös 1950.

Pekka Päivärinta ja Ari Paunonen voittivat TuUL:lle mestaruudet 1975 ja 1979. Vuosituhannen taitteen jälkeen palkintokorokkeelle ovat nousseet Joonas Lehtinen (pronssia Vaasasta 2013) sekä Yhdysvaltojen ja Suomen kaksoiskansalainen Marco Bertolotti kahdesti (pronssia Kuopiossa 2014 ja mestaruus Oulussa 2016). 1980-luvulla mustapaidat eivät kuitenkaan saavuttaneet yhtäkään pistesijaa.

Tampereen Pyrinnön mitalisaldo on kolme kultaa, kolme hopeaa ja kahdeksan pronssia. Kaikki kultamitalit kirjataan ilmajokelaislähtöiselle Pentti Siltalopille vuosina 1944, 1946 ja 1947. Siltalopin päälaji oli estejuoksu, josta tamperelainen sähköasentaja saavutti Lontoon olympiakisoista 1948 viidennen sijan, vaikka kaatui viimeisen kierroksen vesiesteellä.

Pyrinnön mitaliketjun aloitti Työväen Urheiluliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja moninkertaiseksi ministeriksi valittu Eino Pekkala yleisurheilun ensimmäisistä SM-kilpailuista kotikaupungista Tampereelta 1907. Pekkala nousi tuolloin mitaleille seitsemässä muussakin lajissa. Pyrinnön toistaiseksi viimeisin mitalisti on Jari Hemmilä pronssillaan sekä hopeallaan Lappeenrannassa 1980 ja Oulussa 1981. Viimeisimmästä pistesijastakin on aikaa, sillä sen juoksi Jarkko Järvenpää Kajaanissa 2010.

Waldénin ”ammattilaistalli” teki tulosta Kaipolan Vireessä – Lahden Ahkera on hallinnut 30 viime vuotta

Lajin nykyajan hallitsija on Lahden Ahkera, jonka seitsemän kultaa, seitsemän hopeaa ja neljä pronssia ovat kaikki saavutettu vuodesta 1993 lähtien. Kultaketjun aloitti Ari Suhonen Mikkelissä 1993 ja sitä jatkoi Sami Alanen seuraavana vuonna Tuusulan helteessä. Lahden omissa Kalevan kisoissa 2000 Wilson Kirwa hämmästytti historian kovimmalla triplalla voittamalla nelosen, kasin ja tonnivitosen.

Uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen oli varsinaista Ahkeran kulta-aikaa. Turussa 2001 korkeimmalle korokkeelle nousi Juha Kukkamo ja Vaasassa 2004, Porissa 2005 sekä Lappeenrannassa 2007 sen teki Jonas Hamm. 194-senttinen Hamm juoksi myös hopeaa Espoossa 2009 ja Kajaanissa 2010 sekä pronssia Lahden kotikisoissa 2012. Ahkeran viimeisin mitali on Martti Siikaluoman pronssi Lappeenrannassa 2019.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajan, vuorineuvos Juuso Waldénin rahoittaman ja yhtiön viestintäpäällikkö Sulo Kolkan ideoiman puoliammattilaisen juoksutallin mailerit kaappasivat Kaipolan Vireelle yhdeksässä vuodessa kuusi kultaa, viisi hopeaa ja yhden pronssin.

Olavi ”Tankki” Salosen ikimuistoisesta maailmanennätyksestä Turun urheilupuistossa 11.7.1957 alkaneessa yhdeksänvuotisessa Kalevan kisojen sarjassa Noormarkussa syntynyt ”lentävä puutarhuri” rouhi seuran kaikki kultamitalit ja hopeisistakin kolme. Vesannon Pängätsaaressa kuntonsa rakentanut, vitosen ensimmäinen suomalainen 14 minuutin alittaja Matti Huttunen juoksi alimatkaltaan pronssin ja hopean 1961 ja 1962. Juoksutallin alkaessa hiipua eteläsavolaislähtöinen Olavi Lintunen valtasi hopeakorokkeen vielä Jyväskylästä 1965.

Viipurin Urheilijoiden molemmat mestaruudet, kaikki kolme hopeaa ja seitsemästä pronssista kolme on juostu 1920-luvulla seuran tuon ajan tähtien Arvo Peussan, Nestori Järvelän ja Matti Talan tuomina. Viimeisimmät mitalit – pronssiset – ovat VU:lle tulleet aikansa maaottelujuoksijoiden Jouko Uolan, Heikki Vakkurin ja Jarmo Kokkolan piikkareilla Kouvolasta 1970 sekä Jyväskylästä 1974 ja 1992. Tämän jälkeen ei punamustia urheilupaitoja ole kahdeksan parhaan joukossa nähty.

Suhonen ja Keskisalo nostivat sivulajeissaankin Porvoon Urheilijat ja Joensuun Katajan kymppikärkeen – Turun Weikkojen Savonheimo oli 1990-luvun tähti

Porvoon Urheilijoiden viidestä kullasta Ari Suhonen ehti vuodesta 1986 alkaen ravata neljä putkeen ennen siirtymistään Ahkeraan. Seuran viides kulta, ainoa hopea ja viidestä pronssistakin kolme kirjataan Anders Rockaksen saavutusluetteloon vuosituhannen taitteen vuosina 1999, 2001 ja 2003-2005. Toivo Sarkama ennätti juosta kaksi pronssia kotikaupunkinsa seuralle 1932 ja 1934 ennen siirtymistään Helsingin Poliisivoimailijoiden miehistöön. HPV:ssä vuoden 1938 Pariisin EM-kilpailujen vitonen saalisti peräkkäisinä vuosina 1936-1940 kaksi kultaa ja kolme hopeaa.

Helsingin IFK on maineikas juoksu-urheiluseura, mutta kestävyysjuoksuissa ei kuitenkaan sitä enää pitkään aikaan. HIFK:n kuusi hopeaa ja kahdesta pronssista toinen on saavutettu lajimme alkuhistoriassa vuosina 1913-1933 ja viimeisinkin mitali heti sodan jälkeen – Runar Björklöfin pronssi 1946. Nykyisin pika- ja aitajuoksuissa vahvan seuran värit nähtiin viimeksi miesten eurooppalaisen mailin kärkisijoilla Hyvinkäällä 1973, kun Heikki Vakkuri oli neljäs ennen siirtymistään Viipurin Urheilijoihin.

Joensuun Katajan mailereiden menestyshistoria kirjautuu kokonaisuutenaan tälle vuosituhannelle. Jukka Keskisalo saalisti kakkoslajistaan seuransa kaikki neljä mestaruutta sekä viidestä hopeasta kaksi aikaikkunassa 2002-2014. Raamikas Jari Räsänen valtasi kolmannen palkintopallin Porissa 2015, jonka jälkeen Keskisalon valmennettavat Samu Mikkonen ja Konsta Hämäläinen ovat nousseet podiumille kumpikin kahdesti: Mikkonen hopealle Lappeenrannassa 2019 ja pronssille Turussa 2020 sekä Hämäläinen hopealle samoin Turussa ja myös Tampereella vuotta myöhemmin.

1990-luku oli Turun Weikkojen ja Jukka Savonheimon juhlaa. Siirryttyään Puistolan Pyrystä Turkuun Savonheimo saavutti uudelle seuralleen vuosina 1990-1997 kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Savonheimon voitettua Oulussa 1990 seisoi pronssikorokkeella Pihtiputaalta Weikkoihin vasta muuttanut Keijo Kumpulainen. Naapuriseurassa Turun Tovereissa 1990-luvun jälkipuoliskolla jo kultaa ja kaksi hopeaa juossut Sami Valtonen toi Weikoille toistaiseksi seuran viimeisen mitalin, pronssisen Joensuusta 2002.

Turun maagisen illan kolmas Olavi nousi vuoden urheilijaksi ja suosituimmaksi suomalaiseksi 1957 – Rinteellä on sauma vyöryä jopa Olavien ohi

Olosuhteilla oli väliä etenkin sota-ajan jälkeen. 22 ikävuottaan lähestyvä noormarkkulainen Olavi Salonen kirjautti kesällä 1955 tonnivitosen ennätyksekseen 4.05. Seuraava vuosi porilaisessa Rosenlewin Urheilijat-38:ssa nosti tuloksen 3.44:ään ja seuraava vuosi Kaipolan Vireessä legendaariseen maailmanennätykseen 3.40,2. Kasilta Saloselle jäi ennätys 1.48,0 sekä paras arvokilpailusaavutus, neljäs sija Belgradin EM-kilpailuista 1962. Ylimatkoista kolmonen kulki vielä 8.05, mutta vitosella 73-kiloisen ”Tankin” happi riitti enää 14.37:ään.

Ikimuistoisin kilpailu Suomen maaperällä juostiin Turussa 11.7.1957, kun kolme 1933 syntynyttä Olavia rikkoi entisen ME:n 3.40,6 järjestyksessä Salsola, Salonen, Vuorisalo. Salsola ja Salonen saivat ennätyksen nimiinsä tuloksella 3.40,2, Vuorisalo hävisi kymmenyksen. Koko uransa Naantalin Löylyä edustanut Vuorisalo voitti Kalevan kisojen tonnivitoselta viisi kultaa ja kolme hopeaa 1955-1964. Kuutenatoista peräkkäisenä vuotena 1500 metrillä neljä minuuttia alittanut Vuorisalo juoksi kuukautta Turun ME-juoksun jälkeen kotikentällään Naantalissa ensimmäisen suomalaisen haamumailin (3.59,1) englantilaisen ME-miehen Derek Ibbotsonin kintereillä. Sen myötä hänet valittiin sekä vuoden urheilijaksi että suosituimmaksi suomalaiseksi 1957.

1950-luvun yleisurheilusta kertoo paljon se, että Salonen ja Vuorisalo kirjauttivat kymmenottelussa tuloksikseen 5146 ja 5251 pistettä. Salonen otteli tuloksen satakuntalaisena juniorina 1953, kun taas Vuorisalon pisteet kirjattiin hänen ollessaan päälajinsa huipulla syksyllä 1959.

IK Falkenin Niclas Sandells hallitsi Kalevan kisoja neljällä peräkkäisellä voitollaan 2010-2013. Hopeaa Sandellsin kaulaan oli ripustettu jo Lappeenrannassa ja Tampereella 2007 ja 2008 sekä ripustettiin vielä Porissa 2015. Elämänsä sauman sutjakka maileri menetti Helsingin EM-kilpailuissa 2012. Voitettuaan vaivattoman näköisesti alkueränsä hän kaatui finaalin ruuhkassa.

Saarijärven Pullistuksen Joonas Rinteellä on kuuden kultamitalin ketju, joka alkoi Seinäjoelta 2017. Yleensä Kalevan kisojen hidasvauhtisissa taktiikkajuoksuissa Rinne on ollut mahdoton voitettava, koska kasin noteeraus 1.45,96 takaa kovan kirivoiman. Toisaalta päämatkan valinta aiheuttanee päänvaivaa, koska 173-senttisen ja 63-kiloisen Rinteen askel pysyy kimmoisan ryhdikkäänä kovankin matkavauhdin loppusuoralla.

”Ratojen gentlemanniksi” tituleerattu Aarne Kainlauri hallitsi sotavuosia ja rauhanajan alkua voittaen kolme kultaa, kaksi hopeaa ja pronssin vuosina 1942-1948. Matti Hannus havainnollistaa sotavuosien rankkuutta yleisurheilullemme ’Kultaiset kentät’ -historiateoksessa todeten Suomessa vuonna 1945 olleen vain 12 neljän minuutin alittajaa, kun heitä sodalta säästyneessä Ruotsissa oli 60. Kainlauri saavutti Suomen mestaruuksia myös kasilla ja esteissä, ja oli estejuoksun kymmenes Lontoon olympiakisoissa 1948.

Ylimatkojen kulku on menestyvän mailerin elinehto – Pekka Vasala ja Niclas Sandells nostivat nopeuttaan panostamalla kestävyyteen

Kaikkien aikojen tilaston kymmenen parhaan tonnivitosen miehen ennätysten keskiarvo on 3.37,45 ja keskiarvoisesti ennätykset on juostu 23,9 vuoden iässä. Keskiarvoisesti kyseiset urheilijat ovat 182,5 senttiä pitkiä ja painavat 67,4 kiloa.

Tilasto mahtuu kahden sekunnin haarukkaan. Toki aina voidaan jossitella, että Suomen ennätys voisi olla kovempikin. Esimerkiksi ’Ylen urheiluhullut’- radio-ohjelmassa syksyllä 2022 Pekka Vasala arvioi, että Münchenin kunnossaan hän olisi ihanteellisessa vauhtijuoksussa pystynyt 3.31:n ja 3.32:n väliin. Prahan EM-vitonen ja Euroopan hallimestari Antti Loikkanen juoksi 21 kertaa ulkoradoilla ja kolme kertaa hallissa alle 3.40:n. Ari Paunonen juoksi 19-vuotiaana junioreiden Euroopan ennätyksen ja kolmosella maailmanennätyksen sekä kymmentä vuotta myöhemmin kovia tuloksia pitkilläkin ratamatkoilla.

Tilastopaja ei tunnista ratakierroksen tuloksia Paunoselle, Pekka Päivärinnalle, Vesa Siivoselle ja Samuli Vasalalle. Muilla nelosen ennätys on keskiarvoltaan 49.94, valtaosalla uran alkuvaiheessa juniorina juostu. Kasi on kärkikymmeniköltä taittunut keskiarvoisesti tulokseen 1.48,04, kolmonen 7.51,68 ja vitonen 13.40,5. Suhosella vitosen tulosta ei ole ja Sandellsin 16-vuotiaana juoksema 16.07,78 on jätetty huomioon ottamatta.

Ari Suhonen ja Jari Venäläinen lähestyivät eurooppalaista mailia nopeuden ja alimatkojen kautta. Pekka Päivärinta ja Samuli Vasala painottivat tässä otannassa selkeimmin kestävyyttä. Päivärinta kulki kovaa mailista maratoniin, esteetkin mukaan lukien. Samuli Vasalan 22-vuotiaiden vitosen SE 13.28,17 kolme vuotta ennen tonnivitosen ennätystä kuvastaa erittäin kovaa kestävyyspohjaa.

Pekka Vasala ja Niclas Sandells kumosivat ”vanhan totuuden”, jonka mukaan kestävyys syö nopeutta. Kumpikin kypsyi parhaimpaansa panostamalla erityisesti kestävyyteen. Pekka Vasalalle se toi huipputuloksen kasiltakin. Myös Antti Loikkasen kestävyyspohja oli pitävä jo siinä vaiheessa, kun tonnivitonen kulki parhaiten. Kestävyysominaisuuksiin tukeutuivat myös Ari Paunonen ja Vesa Siivonen. Markku Laine alitti 3.40 jo kaksikymppisenä, ylimatkojen ennätykset kehittyivät paljon senkin jälkeen.

Yksi Suomen yleisurheilun usein esitetyistä tietokilpailukysymyksistä on tonnivitosen 3.40:n alittajat? Heitä on nyt 20. Sekä 1970- että 1980-luvuilla haamurajan alitukseen ylsi kuusi juoksijaa. 1990-luvulla tämä tilasto täydentyi vain Jukka Savonheimolla. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ”aatelismailereiden” joukkoon ylsivät Samuli Vasala, Jukka Keskisalo ja Jonas Hamm. 2010-luvun tulokkaat olivat Niclas Sandells ja Mikael Bergdahl. Toissa kesänä 2020-lukulaiset Topi Raitanen ja Joonas Rinne juoksivat 3.38,48 ja 3.38,56.

(Jarmo Mäkelä.)

Kalevan kisojen miesten 1500 metrin juoksun parhaat seurat

1) HKV 375,5 p

2) TuUL 242 p

3) TP 200 p

4) LA 192 p

5) KaipVi 119 p

6) PorvU 100 p

7) HIFK 95 p

8) JoKa 90 p

9) TuWe 85 p.

 

Kalevan kisojen miesten 1500 metrin juoksun parhaat pisteurheilijat

(Nimen jäljessä ennätys, ennätysvuosi ja ennätysikä.)

1) Olavi Salonen 3.40,2/1957/24 v.                  80 p

2) Olavi Vuorisalo 3.40,3/1957/24 v.               66 p

3) Jukka Savonheimo 3.39,70/1992/26 v.      65 p

4) Niclas Sandells 3.36,88/2012/28 v.             63 p

5) Joonas Rinne 3.38,56/2021/26 v.                58 p

6) Ari Suhonen 3.36,89/1987/22 v.                  57 p

7) Denis Johansson 3.44,8/1953/25 v.            55 p

8) Toivo Sarkama 3.51,2/1940/32 v.                54 p

9) Jonas Hamm 3.39,93/2010/30 v.                 52 p

10) Aarne Kainlauri 3.51,4/1947/32 v.            50 p

10) Jukka Keskisalo 3.38,90/2009/28 v.          50 p.

Miesten 1500 metrin juoksun kaikkien aikojen TopTen

(Nimen jäljessä ennätys, ennätysvuosi ja ennätysikä – 800, 3000 ja 5000 m ennätykset – pituus/paino.)

1) Pekka Vasala 3.36,33/1972/24 v. – 1.44,5, 7.50,8, 13.45,8 – 185/66

2) Antti Loikkanen 3.36,3/1980/25 v. – 1.47,1, 7.46,67, 13.27,76 – 177/65

3) Niclas Sandells 3.36,88/2012/28 v. – 1.47,64, 7.53,12 – 184/70

4) Ari Suhonen 3.36,89/1987/22 v. – 1.44,10, 8.05,50 – 184/67

5) Pekka Päivärinta 3.37,2/1973/24 v. – 1.52,5, 7.52,97i, 13.28,51 – 186/68

6) Jari Venäläinen 3.38,03/1989/22 v. – 1.47,92, 7.56,17, 14.03,33 – 176/68

7) Ari Paunonen 3.38,07/1977/19 v. – 1.47,74, 7.43,20, 13.31,56 – 187/73

8) Vesa Siivonen 3.38,18/1989/26 v. – 1.48,83, 7.47,09, 13.50,99 – 183/65

9) Markku Laine 3.38,20/1979/24 v. – 1.48,3, 7.54,28, 13.47,72 – 182/66

10) Samuli Vasala 3.38,39/2001/25 v. – 1.51,73, 7.46,95, 13.28,17 – 181/66.