Yleisurheilijan ei kannata lykätä kilpailumanagerin hankintaa, jos tavoite on menestyä kansainvälisellä tasolla. Näin sanovat Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) lisenssin omaavat suomalaiset kilpailumanagerit Tero Heiska, Kiti Kalymialaris ja Kristian Bäck.
– Kilpailumanageriin kannattaa olla yhteydessä, kun urheilija pääsee D- ja C-tason kisoihin, Kalymialaris kannustaa.
Pitkään useiden suomalaisten ja ulkomaisten huippujen managerina toiminut Heiska on samaa mieltä. Itse hän ei tällä haavaa ota uusia urheilijoita.
– Kansainvälisiin kisoihin pitäisi uskaltaa lähteä jo nuorena. Siinä manageri pystyy auttamaan aika paljon, ja kun kilpaileminen suunnitellaan managerin kanssa, valmentaja ja urheilija voivat keskittyä omaan tekemiseen, Heiska sanoo.
Kun urheilija miettii kansainvälisiin kisoihin hakeutumista, vaihtoehtoja ovat kotimaiset tai ulkomaiset kilpailumanagerit. Vaihtoehtoisesti urheilija voi myös edustaa itse itseään tai käyttää liiton nimeämää henkilöä, jota Suomessa ei tällä erää ole.
Rankattu urheilija tarvitsee lisenssin omaavan managerin
WA on jo pidempään muokannut lisenssillä ja säännöillä kilpailumanagereiden roolia yhtenäiseen ja läpinäkyvään suuntaan.
– Urheilija tarvitsee WA:n hyväksymän kilpailumanagerin viimeistään silloin, kun kyseessä on rankattu urheilija, joka ei edusta itseään, eikä liitto ole erikseen hakenut edustuslupaa. Riippumatta siitä, onko urheilija rankattu vai ei, esimerkiksi kultatason ja Timanttiliigan kilpailuihin saavat olla yhteydessä ainoastaan edellä mainitut henkilöt, Kristian Bäck kertoo.
– Käytännössä WA on alkanut peräänkuuluttaa sitä, että kilpailumanagerina eivät saisi toimia muut kuin WA:n lisenssin omaavat, Heiska täydentää.
”Rankatun urheilijan” statuksen yleisurheilija saa, jos on edellisvuoden syyskuun 30. päivä WA:n rankingissa 100 parhaan joukossa juoksulajeissa tai 50 parhaan joukossa kenttälajeissa ja kävelyssä tai 35 joukossa moniotteluissa. Maantielajeissa, 10 kilometrillä, puolimaratonilla ja maratonilla, rajana on 200 parhaan joukko ja ranking katsotaan maaliskuun 15. päivän tilanteen mukaan.
Bäck: Kilpailumanageri keventää urheilijan ja valmentajan kuormaa
Kilpailumanagereista osa tarjoaa myös muita manageripalveluja, kuten kumppanien hankintaa ja mediasuhteiden hoitoa. Puhtaan kilpailumanageroinnin tavoite on suomalaiskolmikon mukaan antaa urheilija-valmentajaparille aikaa keskittyä oleelliseen.
– Tämä on palveluammatti. Neuvottelen asiat kisajärjestäjän kanssa, hoidan matkustuksen kisapaikalle ja takaisin. Kerään myös kaiken tiedon, mitä urheilijan tarvitsee tietää kilpailusta tai siihen liittyvistä asioista, Bäck kiteyttää kilpailumanagerin työtä.
– Uskon, että keskittämällä urheilijaedustukset valtuutetuille kisamanagereille vähennetään myös kisajärjestäjien kuormaa, sillä kaikki kontaktoinnit tulevat tiettyjen henkilöiden kautta.
Heiska kertoo, että hänen työnään on pyrkiä toteuttamaan urheilijoiden kilpailutoiveet.
– Esimerkiksi niin, että Jarno Koivunen ja Wilma Murto tekevät kilpailusuunnitelman, jonka minä pyrin toteuttamaan heidän toiveidensa mukaan. Toki myös välitän heille tietoa, jos jostakin kovasta kisasta tulee kyselyjä, Heiska kertoo.
Kalymialaris: On alettu ymmärtää, ettei me haluta sekaantua valmennukseen
Rankingjärjestelmän tulo vilkastutti suomalaisten hakeutumista ulkomaisiin kisoihin pisteiden hakuun ja kokemusta kartuttamaan. Samalla yhä useampi urheilija otti taustatiimiinsä kilpailumanagerin.
– Nyt on alettu ymmärtää, ettei me haluta sekaantua valmennukseen. Me toimimme apukäsinä niin, että valmentaja voi keskittyä valmentamiseen ja urheilija urheilemiseen. Me keskitymme siihen, että urheilijalle saadaan parhaat kisat, Kalymialaris sanoo.
– Jos pyritään Euroopan parhaimmistoon ja siitä eteenpäin, ammattiurheilijan arkeen oppiminen vaatii ulkomaille lähtemistä. Kokemus matkustamiseen ja kansainvälisten kilpailuiden rutiineihin tulee vain kokemuksen kautta.
Heiska näkee samoin.
– Kannustan urheilijoita hakeutumaan rohkeasti kansainvälisiin kisoihin, mutta jos kotimaassa on hyvä kisa, sitä ei kannata jättää väliin. Suomessakin on hyviä kisoja, Heiska muistuttaa.
Bäck: Paikat kisoihin eivät aina mene oikeudenmukaisesti
Kilpailu urheilijapaikoista korkeimman tason kisoihin on kireää. Bäck ja Kalymialaris toivoisivat urheilijavalintoihin lisää valvontaa.
– Kun rankingjärjestelmä tuli kuvioihin, se tarkoitti minun käsitykseni mukaan, että kisapaikkojen saamisen pitäisi olla mahdollisimman tasavertaista ja oikeudenmukaista, eli mennään maailmanrankingin mukaan, johon WA on pyrkinytkin, Bäck sanoo.
– Vaikka kulta- ja hopeatason kilpailuun urheilijoita pitäisi valita rankingin järjestyksessä, sitä on nähty, että kisaan pääsee usein urheilija, joka on alemmalla tasolla kuin se, jota ei oteta mukaan.
Kalymialaris sanoo, että WA:lle on esitetty toiveita valvonnan lisäämisestä. Hän muistuttaa, että managerin kokemuksella ja hänen urheilijoidensa statuksella on iso merkitys, kun kisapaikoista sovitaan. Osa managerista kauppaa urheilijoitaan ryhmänä, joissa urheilijoiden taso vaihtelee.
– Itse olen käyttänyt paljon aikaa ja omia resursseja, että olen kiertänyt arvokisoja ja oppinut tuntemaan kv. kentän ja kilpailun järjestäjät. Se auttaa, mutta ei takaa mitään, Kalymialaris sanoo.
Heiska: Managerin ei pitäisi ottaa liian isoa määrää urheilijoita
Heiskan mukaan kilpailumanageroinnin kärkihaaste on kilpailumanagereiden liian vähäinen määrä. Toimijoiden niukkuus näkyy Heiskan mielestä siinä, että joillakin managereilla on erittäin suuret urheilijaryhmät.
– Minusta managerin ei pitäisi ottaa liian isoa määrää urheilijoita. Joillakin on niin paljon urheilijoita, etteivät he ehdi hoitamaan niitä kunnolla, Heiska sanoo ja viittaa kokemuksiinsa Kuortaneen kisojen urheilijahankkijana.
– Joidenkin ulkomaisten managerien kanssa oli vaikeuksia neuvotella, kun heillä oli valtava lista urheilijoita ja he pyrkivät syöttämään koko listaa kisaan, Heiska sanoo.
WA:n hyväksymät suomalaiset kilpailumanagerit
Kristian Bäckin kanssa jatkuvassa yhteistyössä on tusinan verran urheilijoita. Myös Bäck tekee jonkin verran kaupallisen managerintöitä. Bäckin tallin urheilijoita ovat muiden muassa Krista Tervo, Lotta Harala, Samuli Samuelsson, Senni Salminen ja Hilla Uusimäki. Manageroinnin ohella Bäck aikoo jatkaa omaa pituushyppääjän uraansa ja on maisteritutkielmaa vaille valmistunut kauppatieteiden maisteri. Maisteritutkielmassaan hän käsittelee muun muassa valtuutettujen kisamanagerien eettistä toimintaa.
Tero Heiska tekee osalle urheilijoista vain kilpailumanagerointia ja osalle kaupallista -ja kilpailumanagerointia. Heiskan kansainvälisessä tallissa ovat suomalaisista mukana Wilma Murto, Oliver Helander (*) ja Toni Keränen (*), Reetta Hurske ja Ilona Mononen, ja ulkomaisista urheilijoista Kelsey-Lee Barber, Keshorn Walcott ja Johannes Vetter. (*) vain ulkomaiset kilpailut.
Kiti Kalymialarisilla on tällä erää parisenkymmentä urheilijaa, joiden kilpailuasioita hän hoitaa. Kalymialaris tekee myös kaupallisen managerin töitä, eli neuvottelee urheilijoille kumppanuuksia. Hänen tiimissään ovat muiden muassa Nooralotta Neziri, Lotta Kemppinen, Jessica Kähärä, Kasper ja Rasmus Vehmaa, Emilia Kangas ja Santeri Kuusiniemi.
Markus Lindahl manageroi Nora Lindahlia.
Lista WA:n hyväksymistä kilpailumanagereista ja yhteystiedot:
https://worldathletics.org/athletes/athlete-representatives/directory