Koronavirus on vahvasti keskuudessamme. Olemme urheilunkin osalta uuden edessä. Tilanteessa, jossa kukaan meistä ei ole ennen ollut ja eikä kenelläkään ole kokemusta tilanteen hoitamisesta. Se aiheuttaa ihmetystä ja kysymyksiä, joihin ei kannata odottaa vain vastauksia vaan hakea yhdessä ratkaisuja.

Yleisurheilun osalta lähes kaikki tapahtumat toukokuun loppuun asti on peruutettu tai siirretty. Alkukausi on taputeltu, mutta mitä sen jälkeen? Täydellä voimallaan kisakauden pitäisi alkaa kesäkuun alusta, mutta nyt sen yllä leijuu paljon kysymysmerkkejä. On entistä vaikeampi luoda tasavertaista polkua kohti Tokion olympialaisia varsinkin kun koronavirus jyllää eri aikaan eri maanosissa ja tulee aiheuttamaan vielä pitkään erilaisia ongelmia. Eikö nyt olisi jo aika ilmoittaa olympialaisten siirtämisestä?

Urheiluseuran merkitys on entistä vahvempi

Koko seuratoiminta on jäissä ja epävarmuus tulevasta kalvaa sekä päätoimisten että vapaaehtoisten seuratoimijoiden mieltä. Huoli tulevasta, tapahtumista ja taloudesta ovat täyttä totta. Valitettavasti vastauksia on vielä vaikea antaa. Seuratoiminta ei ole aiemmin tällaisen haasteen kanssa paininut.

Katseet on kuitenkin suunnattava eteenpäin. Tulevaisuutta pitää suunnitella ja luoda entistä vahvemmin lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille innostavaa toimintaa, jonka pariin he haluavat tulla.

Kulunut viikko on sen väkevästi osoittanut, että urheiluseuran merkitys on entistä vahvempi ja ihmiset kaipaavat kiinnittymistä seuraan. Tähän haasteeseen yleisurheiluseurat toivottavasti tarttuvat entistä voimakkaammin. Juokseminen, hyppääminen ja heittäminen ovat kaiken liikunnan perusta. Kenellä muulla kuin suomalaisella urheiluseuralla on kyky toteuttaa näiden taitojen opetus ja harrastus laadukkaasti.

Yhteiskunnan suurin vapaaehtoistyö tarvitsee tukea nyt

Urheilu on vahva osa yhteiskuntaa! Urheilu itsessään luo hyvinvointia. Urheilun merkitys yhteiskunnalle on moninainen. Myös urheilun välilliset vaikutukset ovat merkittävät. Silloin kun urheiluseurat eivät pyöri eivätkä seuraihmiset toimi, jäävät monet tilauslinja-autot talleille, vuoteet hotelleissa tyhjilleen, ruoka-annokset ravintoloissa jakamatta ja erilaiset liikuntahallit vaille iloisia liikkujien ääniä ja euroja.

Ennemmin tai myöhemmin saamme taas toiminnan ja tapahtumat liikkeelle. Tuki urheilulle ja urheiluseuratyölle on silloin ja jo nyt kaikin tavoin tärkeää. Kuoppaan varmasti joudumme, mutta toivottavasti sen pohjalle löytyy sellainen kivijalka yhteiskunnalta, että vauriot jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Toivoisin, että isompien lajiliittojen ja Olympiakomitean yhteistyöllä opetus- ja kulttuuriministeriölle valmistelema asiakirja saisi alleen vahvaa myötätuulta. Nyt jos koskaan on paikka antaa tuki yhteiskunnan suurimmalle vapaaehtoistyölle.

Vaikka huippu-urheilu vaatii välillä itsekkyyttä, minä itse -asenne joutaa nyt romukoppaan. On syytä katsoa sivulle ja huomata, että niin monilla on vaikeuksia, jotka saattavat viedä pitkäksi aikaa terveydelliseen tai taloudelliseen ahdinkoon. Tämä meidän urheiluväenkin kannattaa muistaa, kun kommunikoimme ja annamme lausuntoja. Se on sitä yhteisöllisyyttä, jota minä kaipaan ja haluan kuulla.

Korona väistyy, mutta urheilu jatkaa!

Harri Aalto

toimitusjohtaja

Suomen Urheiluliitto ry