Kuusivuotiaana tehty ensikokeilu sytytti Eero Haapalalle rakkauden pituushyppyyn, joka on kestänyt myötä- ja vastamäet. Jälkimmäisiä on ollut vastassa kahtena viime vuonna, mutta nyt aurinko pilkottaa taas.

– Tänä kesänä yritän kilpailla maltilla, mieluummin liian vähän kuin liikaa. Ensi vuodeksi pannaan kovempia tavoitteita. Tälle vuodelle ensimmäinen tavoite on pysyä ehjänä, Haapala sanoo.

Varovaisuuden ymmärtää. Vammat ovat pilanneet hyppääjän kaksi edellistä kesää. Syksyn leikkausten jälkeen hän pääsi aloittamaan normaalin harjoittelun vasta vuodenvaihteen jälkeen.

– Silloinkin aloitettiin vielä aika rennosti, pistin piikkarit harjoituksissa jalkaan vasta helmikuun lopulla, Haapala sanoo.

Nyt takana on kevään leiri Santo Antoniossa, Portugalissa, missä nopea ja hyvän irtioton omaava hyppääjä keskittyi lajiharjoitteluun. Fysioterapeutiksi opiskelevan Haapalan mukaan voimat nousivat rivakasti ”normaalitasolle”.

– Juoksuvauhti yritettiin saada vakioitua niin, että siitä on hyvä tehdä ponnistus, Haapala kertasi leirin kärkihaastetta.

 

Voimat ja räjähtävyys entisellä tasolla

Ikaalisten Urheilijoiden hyppääjä oli huippuiskussa talvella 2013. Silloin syntyi ennätys 811 ja Euroopan hallimestaruuskilpailuista heltisi neljäs tila. Kaksi seuraavaa vuotta eivät sitten jatkaneet kehitystä kuten Haapala toivoi.

Rahtusen liian innokkaasti hallikauden jälkeen jatkunut harjoittelu toi ensin tulehduksen akillesjänteeseen. Sen jälkeen iski hyppääjän polvi.

– Ne vaikuttivat siihen, että kesällä 2013 tuli kisoissa kolme repeämää ja kausi meni siihen. Jälkiviisaasti voi sanoa, että jalat olisi varmaan pitänyt puhdistusleikata sen kauden jälkeen, Haapala sanoo.

Viime kesän toisessa kilpailussa Raaseporissa jänne irtosi takareidestä, mikä pilasi koko kesän.

– Luultiin, että se oli normaali repeämä, mutta jänne olikin irti ja edessä oli pakkoleikkaus. Se parsittiin kiinni ja jalka puhdistettiin muutenkin arvista ja samalla todettiin, että oli hyvä puhdistaa toinenkin jalka.

100 metriä 10,51 juosseen Haapalan, 25, valtti on nopeus ja hyvä irtiottokyky. Vajaat puoli vuotta siitä, kun harjoittelu palasi normaaliurille, tuttu räjähtävyys on palannut.

 – En tiedä onko maksimivoimataso ihan huipussaan, mutta räjähtävyys on entinen, Haapala sanoo.

 

Ghazaryan toi maustetta ponnistukseen

Pekingin MM-kesän kuntoaan Haapala on rakentanut kahden valmentajan johdolla. Pitkään Haapalaa valmentaneen Antti Mäkelän rinnalla on nyt armenialainen Suren Ghazaryan. Tämä työskentelee Suomen Urheiluliitossa pituushypyn ja kolmiloikan lajivalmentajana.

– Suren painottaa ponnistusta, jota on harjoiteltu nyt aika paljon. Antilla taas on kymmenen vuoden ajalta hyvä silmä minun tekemiseeni, Haapala sanoo.

Elokuisten MM-kilpailujen tulosraja on 810. Enemmän kuin MM-rajaa Haapala miettii jo ensi vuotta ja Rio de Janeirossa pidettäviä olympiakisoja. Sinne tulosraja on 815.

 – Kun kaksi edellistä kesää on mennyt piloille, nyt tärkeintä on saada ehjä kilpailukausi. Sillä tapaa tässä on jo Rio mielessä.

—