Yleisseura Alajärven Ankkurit huipensi tapahtumarikkaan juhlavuotensa Alvariinin Areenalla järjestettyyn 80-vuotisjuhlaan lauantaina. Seuran pitkää historiaa juhlistettiin lähes päivälleen 80 vuotta siitä, kun seura perustettiin tuoreissa jatkosodan Moskovan välirauhan tunnelmissa 26.11.1944.

Maa- ja metsätalousministeri, Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja entinen kilpakävelyn maailmanmestari Sari Essayah (kd) otti juhlapuheessaan kantaa koululiikuntaan, jossa hän näkee suuria mahdollisuuksia. Essayah on esittänyt puolen tunnin liikunnan lisäämistä esi- ja perusopetuksen koulupäiviin Ranskan mallin mukaisesti.

– Ranskassa malli otettiin käyttöön osana olympialaisiin valmistautumista. Se on ollut suuri menestys. Ranskassa perusopetuksen opettajilla on velvollisuus erottaa puoli tuntia koulupäivästä liikuntaan haluamallaan tavalla ja ajankohtana tai jakamalla sen useampaan osaan, Essayah sanoi.

– Pääasia on, että lapsilla on koulussa reipasta, kuntoa kohottavaa liikuntaa puolen tunnin ajan päivittäin. Liikuntaan käytetty aika tukee erinomaisesti muun opetuksen tavoitteita. Suomessa Ranskan malli voisi aluksi olla kouluille vapaaehtoinen, ja kokemusten karttumisen myötä kaikkia kouluja velvoittava.

”Liikunnan vähyys on valtava kansallinen ja kansanterveydellinen ongelma”

Essayah otti kantaa myös koko kansan liikunnan lisäämiseen.

– Liikunnan vähyys on valtava kansallinen ja kansanterveydellinen ongelma. Liikunta parantaa hyvinvointia, kehittää motorisia taitoja, auttaa oppimaan sekä ylläpitää hyvää mielenterveyttä sekä työ- ja opiskelukuntoa. Koko väestön liikunnan lisääminen on yksi hallituksen keskeisimmistä tavoitteista, Essayah sanoi.

– Tavoitetta toteutetaan hallituskaudella yhteensä 80 miljoonan euron investoinneilla, jotka on sidottu poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa arjessa tapahtuvaa liikuntaa, edistää liikunnallista elämäntapaa ja madaltaa vähän liikkuvien kynnystä lähteä liikkeelle.

– Valtiontalouden mittavista säästöpaineista huolimatta panostaminen liikuntaan nähdään keskeisenä. Kuluvana vuonna rahoitusta on kohdistettu muun muassa Liikkuva koulu -ja Liikkuva opiskelu -toimintaan, liikuntaneuvonnan laajentamiseen ja elintapaohjauksen vahvistamiseen hyvinvointialueilla.

Kodin, koulun ja urheiluseuran kolmiyhteys

Essayah on Suomi liikkeelle -ohjelman toteutumista ohjaavan ja seuraavan ministerityöryhmän jäsen. Hän halusi nähdä pienen hopeareunuksen suomalaisten liikuntavajeessa todetessaan, että vuoden 2023 MOVE!-mittausten mukaan poikien fyysisen toimintakyky on lievästi vahvistunut ja tyttöjen toimintakyvyn heikentyminen tasaantunut.

– Liikunnallisen elämäntavan juurruttamisessa kodin, koulun ja urheiluseuran kolmiyhteys on ratkaiseva. Tiedetään, että lapsen suhde liikuntaan ja liikuntatottumuksiin muodostuu paljolti ikävuosin 6-11 aikana.

Essayah kannusti kaikkia toimimaan liikunnan lisäämiseksi. Erityisen tärkeinä liikkumisen lisääjinä hän näki paikalliset järjestötoimijat, ensisijaisesti urheiluseurat.

– Kannatan lämpimästi Ankkureiden puheenjohtaja Tapio Rajalan avauspuheessaan esille ottamaa monilajisuutta lasten ja nuorten urheiluseuralisensseissä. Tätä toistaiseksi puheen tasolle jäänyttä ajatusta ei kannata hylätä, Essayah sanoi.

Reijo Vähälän muistoa kunnioitettiin, pesäpallo seuran ykköslaji

Alajärven Ankkurit syntyi, kun kyläseura Kurejoen Kurin miehet ryhtyivät sodasta palattuaan puuhaamaan urheilutoimintaa yhteen kokoavaa urheiluseuraa. Alajärven Suojeluskunnan ja kyläseurojen yhteenliittymäksi perustetun Ankkureiden nykyiset lajit ovat tasapuolinen kertymä yksilö- ja joukkue-, sekä talvi- ja kesälajeja. Ankkureiden hiihto, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu liikuttavat yli 500:ttä paikkakuntalaista.

Seuran komeasta menestyshistoriasta mainittakoon yksi valtakunnan yleisurheiluhistorian yllättävimmistä arvokilpailumitaleista, korkeushyppääjä Reijo Vähälän EM-hopea Ateenassa 1969. Mitali tuli silloisella SE-tuloksella 217.

Pesäpallo on ollut seuran eittämätön ykköslaji läpi vuosikymmenten. Seuran miesjoukkue, joka tänäkin vuonna pelasi Superpesistä, koki huippuhetkensä voittamalla Suomen mestaruudet peräkkäisinä vuosina 1988 ja 1989.

Seuran kaikkien aikojen parhaan urheilijan, Reijo Vähälän suunniteltu esiintyminen vuosijuhlan kunniavieraana, vaihtui urheiluväen suruun Vähälän menehdyttyä yllättäen syyskuun lopulla. Juhlaväki vietti hiljaisen hetken Vähälän muistolle ja sai ihastella Reijon palkintokokoelmaa, jossa nähtiin muun muassa Ankkureiden EM-hopeasta hyppääjälleen lahjoittama kirjoituskone. Sillä Vähälä kirjoitti 1981 julkaistun muistelmateoksensa Elämäni hyppy.

Bettina Yli-Sissalalta videotervehdys

Hyvähenkisen juhlan monipuoliseen ohjelmatarjontaan kuului Ankkureiden kasvatin, Itävallassa lentopalloammattilaisena vaikuttavan maajoukkuepelaaja Bettina Yli-Sissalan videotervehdys. Tervehdyksessään Bettina kuvasi omaa ankkuripolkuaan sekä kannusti lapsia ja nuoria tähtäämään rohkeasti kilpa- ja huippu-urheiluun.

 Teksti: Jarmo Mäkelä, kuvat Jani Vuorela