Yleisurheilukesä 2018 pursuaa kiinnostavia arvokilpailuja. Ensimmäisenä vuorossa ovat 17-vuotiaiden EM-kilpailut Unkarin Györissä. Kilpailut ovat samalla areenalla kuin vuosi sitten järjestetyt EYOF-kilpailut. Seuraavassa kisoihin joukkueenjohtajaksi lähtevä Jaakko Erkinheimo arvioi kisanäkymiä:

Urheilijoiden tulee olla hyvässä vireessä jo varhain alkukesästä, koska EM-joukkueen valintapäivä on 25. kesäkuuta. Tämä asettaa valmentajien vuosisuunnitelmaa hieman ristituleen, sillä tämän ikäluokan valmennuksessa on syytä tehdä vielä paljon perusharjoittelua pitkälle alkukesään. Yleensä kunto huipennetaan sitten oman ikäluokan SM-kisoihin.

Mikäli urheilijan tilanne on sellainen, että tulosraja kilpailuihin on mahdollinen, jos ennätyskunto saadaan esille jo alkukesästä, valmentajan täytyy aloittaa kilpailukauteen valmistautuminen jo hyvissä ajoin keväällä. Tuo asetelma menee hieman ristiin urheilijan pitkän tähtäimen kehittämisen kanssa.

Harjoittelun suunnittelu kohti kilpailuja

Sellaiset urheilijat, joiden luontainen kehitys on ollut todella kovalla tasolla omaan ikäluokkaan nähden, voivat harjoitella käytännössä normaalisti, koska tulosraja ei ole välttämättä ongelma. Arvokilpailut suomenmestaruuskilpailuista lähtien ovat nuorille urheilijoille ja heidän valmentajilleen hyvä paikka harjoitella kunnon ajoittamista.

Huippukunnon saaminen esille on yleensä usean viikon projekti. Islantilainen heittovalmentaja Vesteinn Hafsteinsson oli luennoimassa Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa joitakin vuosia sitten. Voimaharjoittelun osalta hänellä oli käytössä sääntö, että ”8-12 weeks, then you peak”. Tällä säännöllä hän tarkoitti sitä, että kun kovin maksimivoimajakso oli takanapäin ja voimaa alettiin jalostaa räjähtäväksi voimaksi lajisuoritusta ajatellen, urheilijasta riippuen kesti 8-12 viikkoa siitä, että urheilijan kuntohuippu tuli esille.

Tuo 8-12 viikon sääntö on ollut hyvä ohjenuora myös omassa valmennuksessa kunnon ajoituksen suhteen. Esimerkiksi vuonna 2014 urheilijani tähtäsi Zurichin EM-kilpailuihin, tulosraja noihin kisoihin piti tehdä kutakuinkin samaan aikaan, mitä on nyt 17-vuotiaiden EM-kilpailuiden valintapäivä. Tuolloin laskin, että meidän pitää olla huippukunnossa jo kesäkuun alussa, koska urheilijalta vaadittiin reilu 0,5 sekunnin ennätysparannusta 400 metrin aikaan.

Vuosisuunnitelmaa rakentaessani otin kesäkuun alun lähtökohdaksi ja pakitin siitä 10 viikkoa taaksepäin ja pääsin maaliskuun loppupuolelle. Eli kilpailukauteen valmistava kausi, 400 metrin juoksijan kova 6 viikon jakso, ajoitettiin maaliskuun lopulta huhtikuun loppuun ja siitä sitten kilpailukauden harjoittelua eteenpäin.

Tästä päästään siihen, että en ikinä lähtisi toteuttamaan 16-17-vuotiaan harjoittelua tällaisella aikuismaisella suunnitelmalla, koska tuossa iässä pitää vielä syksyisin ja keväisin olla perusharjoittelu kunniassa. Ehkä muutamaa viikkoa aikaisemmin voisin KVK-kauden harjoittelun aloittaa, jotta varmistuttaisiin siitä, että urheilija olisi riittävän hyvässä kunnossa, kun tulosrajoja kisoihin on tehtävä.

Kisoihin iso joukko

Viime vuoden EYOF-kilpailut onnistuivat Suomen nuorilta urheilijoilta erittäin hyvin. Suomalaiset yleisurheilijat menestyivät laajalla rintamalla ja tuloksena oli yhteensä 10 mitalia. Nyt tuo sama joukko muodostaa rungon tulevan kesän EM-joukkueelle. Kun tähän lisätään samasta ikäluokasta hyvin kehittyneitä urheilijoita ja vuotta nuoremmat urheilijat, jotka pääsevät tavoittelemaan paikkaa  ensimmäiseen arvokilpailuunsa, saadaan kasaan jopa 40 urheilijan joukko.

Alustavissa kaavailuissa meillä on pelkästään viime vuoden tulosten perusteella tasan 20 urheilijaa, jotka ovat rikkoneet EM-kilpailuiden tulosrajan 26 eri lajissa. Osalla siis on tulosraja vähintään kahdesta eri lajista. Urheilijoiden pitää silti tehdä tulosrajat tämän vuoden puolella ja lisäksi osassa lajeissa meillä on niin hyvä taso, että joudumme järjestämään karsinnan, koska vain kaksi urheilijaa per maa voidaan valita kilpailuihin.

Kisojen karsinnoista tullaan ilmoittamaan hyvissä ajoin urheilijoille. Viime kauden tilastoja perusteella voidaan arvioida, että karsinta tullaan tarvitsemaan ainakin seuraavissa lajeissa: miesten ja naisten 100 ja 200 metriä, miesten 400 metrin aidat, naisten 800,1500 ja 3000 metriä ja 2000 metrin esteet, moukari ja kolmiloikka.

Alustavasti karsintakilpailut pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle valintapäivää. Se tarkoittaa, että Espoon YAG (14.-16.6.), Vantaan Nuorten eliittikisat (20.6.), Raaseporin tähtikisat (17.6.) sekä Saarijärven juhannuskisat (24.6.) ovat niitä kilpailuja, joihin mahdolliset karsintakilpailut järjestetään.

Karsintakilpailut järjestetään, mikäli lajissa on enemmän kuin kaksi tulosrajan tehnyttä urheilijaa. Tällöin kaikki tulosrajan tehneet kutsutaan samaan kilpailuun ja kaksi parasta valitaan edustamaan Suomea EM-kilpailuihin. Kolmanneksi sijoittunut urheilija on kotiin jäävä varamies. Lajiin siis voidaan ilmoittaa kolme urheilijaa, joista kaksi voi ottaa osaa kilpailuun.

Mikäli tasoerot tulosrajan tehneillä on selkeät, voidaan valinta tehdä myös pelkkien tulosten perusteella tai karsia vain toisesta paikasta.

Mahdolliset karsintakilpailut tullaan julkaisemaan yleisurheilu.fi -nettisivuilla hyvissä ajoin. Mahdollisille karsijoille tullaan ilmoittamaan henkilökohtaisesti, mikäli heitä vaaditaan osallistumaan EM-kilpailuiden karsintaan.

Jaakko Erkinheimo, aluepäällikkö, SUL

Faktaa: 17-v. EM-kilpailut

Kilpailuajankohta 5.-8.7. 2018

Kilpailupaikka: Györ, Unkari

Tiedustelut: Jaakko Erkinheimo, joukkueenjohtaja 044 3586925