Kestävyysjuoksija Sandra Erikssonin syksy ei mennyt aivan juoksijan toiveiden mukaan. Lokakuussa tullut jalkavaiva kiusasi harjoittelua niin, ettei hallikaudella kilpaileminen näytä todennäköiseltä. Se tosin on vielä harkinnassa.
– Juuri nyt tärkeintä on saada peruskunto kohdalleen, kun viime vuosina on ollut niin monia ongelmia, Eriksson sanoo.
Erikssonin kantapäästä operoitiin toissa syksynä luukasvama. Pitkän kuntoutuksen jälkeen hän siivitti viime kesänä IK Falkenin 4 x 800 metrin Suomen mestariksi ja juoksi Ruotsi-ottelussa 10 000 metriä, mutta kunnon kilpailukausi jäi haaveeksi.
Syksyllä harmiksi ilmaantui rasitusvaiva.
– Suunnitelmana oli rakentaa peruskuntoa syksyn hyvällä harjoittelulla, kun tässä on ollut kaksi vaikeaa vuotta. Ensin meni vuosi kantapääkipujen kanssa ja sitten oli leikkaus, josta meni vuosi toipuessa, Eriksson sanoo.
– Olin jo hyvässä kunnossa lokakuussa, mutta sitten juoksin 10 kilometrin kilpailun huonolla alustalla. Se toi pienen ylirasitusvaivan toiseen jalkaan. Ei kuitenkaan leikattuun jalkaan. Kesti valitettavan kauan ennen kuin jalka oli taas kunnossa.
Vaiva ei estänyt Erikssonilta juoksemista kokonaan, mutta rajoitti juoksuharjoitukset kevyisiin lenkkeihin. Nyt tuo ongelma on selätetty.
– Nyt olen voinut juosta mäkitreenit ja vähän myös hallissa lyhyellä radalla, mitä en ole pystynyt tekemään melkein kahteen vuoteen, Eriksson sanoo.
Poikaystävä ja valmentajan veli kirittävät
Halliradoilla kilpaileminen ei näytä Erikssonin mukaan tänä talvena todennäköiseltä.
– Luulen, etten kilpaile hallikaudella. Lyhyiden halliratojen kaarteet voivat olla liian suuri riski jaloille, mutta saa nähdä. En halua suunnitella asioita vielä liian tarkasti, Eriksson sanoo.
Tukholmassa asuva Eriksson, 28, harjoittelee ruotsalaisen Oscar Gidewallin valmennuksessa. Lenkit taittuvat useimmiten yksin, joskus poikaystävän kanssa. Kovempiin ratatreeneihin hän saa vetoapua valmentajansa veljeltä Martin Gidewallilta.
Talven suunnitelmissa on harjoitella pääosin Ruotsissa.
– En luultavasti lähde pitkälle leirille keväällä, mutta menen tammikuussa viikoksi Teneriffalle Oscarin ryhmän kanssa. Minulla on kotioloissa hyvä tuki, on kaikki valmentajasta naprapaattiin, joten mieluimmin olen täällä. Viime vuosina täällä ei ole ollut paljon lunta, joten ei ole ongelmia treenata täällä.
– Olisin halunnut lähteä vuoristoleirille Sveitsin St. Moritziin, mutta luultavasti teen sen vasta 2019.
EM-kisojen estematka päätavoıtteena
Elokuiset Berliinin EM-kilpailut ja siellä 3000 metrin esteet ovat Erikssonin kauden päätavoite. Kesän kilpailuvalikoimassa saattaa kuitenkin olla runsaasti alimatkoja.
– Kahden ongelmavuoden jälkeen voi olla, että puolen vuoden kestävystreeni ei riitä 5000 ja 10 000 metrille ja kovin monta estekisaakin voi olla kesällä vaikea juosta. Siksi luulen, että 800 ja 1500 metriä ovat ne matkat, joilla kilpailen kesällä usein, Eriksson sanoo.
– EM-kisoissa haluan kuitenkin juosta esteet. Siellä minulla on suuret mahdollisuudet hyvään sijoitukseen.