Epäasiallinen käyttäytyminen

Liikunta ja urheilu ei ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke. Se mikä ei ole yleisesti hyväksyttävää käytöstä, ei voi olla hyväksyttävää liikunnassa ja urheilussa. Siksi seurassa ja kaikissa liikunta- ja urheiluyhteisöissä on tärkeää keskustella siitä, mitä pidetään hyväksyttävänä ja mitä ei. Näistä asioista eri sukupolvilla ja sukupuolilla voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset, siksi seuroilla ja muilla liikuntayhteisöllä on oltava pelisäännöt, joilla epäasiallista käytöstä ennaltaehkäistään sekä toimintaohjeet niitä tilanteita varten, jolloin urheilijan, seuran- tai muun toimijan käytökseen on puututtava.

Tälle sivulle olemme koonneet tietoa ja ohjeita, josta löydätte aiheesta lisää tietoa. Oheiset materiaalit perustuvat Suomen Olympiakomitean Lupa välittää – lupa puuttua, Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä urheilussa -oppaaseen sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n materiaaleihin.

Miten tunnistat häirinnän ja epäasiallisen käytöksen?

Kiusaaminen
Kiusaaminen on tarkoituksellista, toistuvaa ja samaan henkilöön kohdistuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi haukkumista, naurunalaiseksi tekemistä, some-kommentointia, tönimistä, lyömistä tai ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen henkilön välinen kiista tai satunnaisesti, milloin kehenkin kohdistuvat hyökkäykset.

Häirintä
Häirintä voi olla seksuaalista tai sukupuoleen, sekä etniseen taustaan perustuvaa ja se voi ilmetä fyysisessä, sanallisessa tai sanattomassa muodossa. Seksuaalinen häirintä on esimerkiksi vihjailua, epäasiallista vitsailua, epätoivottua koskettelua tai ahdistelua. Siihen liittyy aina seksuaalinen sävy. Sukupuolinen häirintä on sukupuoleen kohdistuvaa, ei-toivottua käytöstä. Esimerkiksi halventava puhe toisesta sukupuolesta tai toisen sukupuolen alentaminen, väheksyminen tai syrjiminen on sukupuolista häirintää.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

  • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksi­tyiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, viestit, julkaisut sosiaali­sessa mediassa tai puhelinsoitot
  • fyysinen koskettelu
  • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
  • raiskaus tai sen yritys

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

  • halventava puhe toisen sukupuolesta
  • sukupuolen alentaminen
  • kiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen

Ohjeita seuroille häirinnän ja epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi ja ennaltaehkäisyyn

Urheilussa urheilijat, valmentajat, huoltajat, hierojat ja muut toimijat ovat usein fyysisesti hyvin lähellä toisiaan. Melkein kaikissa lajeissa esimerkiksi valmentajan on opastettava ”kädestä pitäen” muun muassa oikean suoritusasennon löytymistä. Koskettelu, taputtelu ja halailu kuuluvat myös oleellisena osana urheilutoimintaan, sillä mukana on paljon tunteita. Urheiluun kuuluvaa läheisyyttä ei ole tarkoituskaan karsia, eikä koskettamisesta ja kannustuksenosoituksista saa tulla tabuja urheilun piirissä.

Seuran toimijoiden on kuitenkin hyvä tietää mistä on kysymys, kun puhutaan seksuaalisesta ja sukupuolisesta häirinnästä. Häirintää ei tule sietää ja siihen on puututtava kaikissa ympäristöissä, myös urheilun parissa.

Häirintää voi tapahtua aikuisten välillä, aikuisen ja lapsen tai nuoren välillä tai lasten ja nuorten keskinäisissä suhteissa. Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän kokee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa aina vakavasti.

Miten ennaltaehkäistään häirintää?

  • Sitoudutaan häirinnän vastaiseen toimintaan
  • Opitaan tunnistamaan häirintä ja hakemaan apua
  • Luodaan selkeät käytännöt turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn
  • Vahvistetaan häirintää ehkäisevää, eli turvallista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä
  • Kunnioitetaan toisten rajoja ja opitaan puolustamaan omia rajoja
  • Luodaan selkeät käytännöt alaikäisten kanssa toimimiseen sekä toimijoiden rekrytointiin ja koulutukseen (esim. rikostaustaotteen näyttäminen)
  • Otetaan kaikki epäilyt vakavasti ja haetaan tarvittaessa apua

SUEK – ILMO-palvelu

SUEK ILMO -palvelu
Jokaisella on oikeus ilmoittaa, jos epäilee doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomusta tai muuta eettistä rikkomusta urheilussa. Puuttumalla rikkomuksiin autat suojelemaan urheilijoita ja urheilua sekä turvaamaan tasavertaiset ja turvalliset lähtökohdat kaikille urheilijoille. 

ILMO-palvelussa voit tehdä ilmoituksen urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta.

ILMOita urheilurikkomuksista

Rikostaustaote ja sen tilaaminen

Rikostaustaotteella tarkoitetaan rikosrekisteriotetta, joka on tarkoitettu esitettäväksi työnantajalle, viranomaiselle, oppilaitokselle tai vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle Suomessa, kun henkilö ryhtyy toimimaan alaikäisten kanssa.

  • Työntekijän ja opiskelijan rikostaustaote annetaan vain henkilölle itselleen. Henkilö ei voi valtuuttaa esimerkiksi työnantajaa tilaamaan otetta. Vapaaehtoistoimintaa varten tarvittavan rikostaustaotteen tilaa vapaaehtoistoiminan järjestäjä vapaaehtoisen suostumuksella.
  • Ote on tarkoitettu ainoastaan esitettäväksi suomalaisen työnantajan, lupaviranomaisen, oppilaitoksen tai vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nähtäväksi. Rikostaustaotteen vastaanottaja ei saa kerätä tai tallentaa rikostaustaotteesta ilmeneviä tietoja. Vastaanottaja voi tehdä asiakirjoihinsa ainoastaan merkinnän siitä, että ote on esitetty ja tässä yhteydessä kirjata muistiin otteen tunnistetiedot, joita ovat kyseisen henkilön nimi ja otteen päivämäärä.

Lue lisää rikostaustaotteen tilaamisesta

Rikostaustaotteen tilausohje seuroille käyttöön

Lue lisää Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta

Ota yhteyttä

Tapio Rajamäki, Seurapalvelut
tapio.rajamaki@sul.fi
040 740 8300

Et ole yksin -palvelu (linkki jost löydät auttavan puhelimen, sekä chat -palvelun)