Mitä jos pikamatka juostaisiin aina vain kertaalleen ja hypätä ja heittää saisi vain kolme kertaa? Ennen kuin esimerkiksi kuulaporukka innostuu kolumnin kuvaavan GP-kilpailujen uudistamista, niin selvennettäköön sarkastisen aloituksen liittyvän lasten yleisurheilukilpailemiseen.
Yleisurheilijan urapolun lapsuusvaiheen (alle 13 v) yksi tärkeistä tavoitteista on runsas ja monilajinen kilpaileminen. Lisäksi niin lasten yleisurheiluharjoittelussa kuin -kilpailemisessakin, tavoitellaan aikaansaatavaksi paljon liikettä ja runsaasti toistoja. Toteutammeko tavoitteen mukaista toimintaa lasten yleisurheilukilpailemisessa? Onko kilpailutapahtuma lapsille innostava ja vetovoimainen? Tukeeko kilpailusääntöjen määrittelemät toistomäärät lapsuusvaiheen tavoitteita? Rajoittaako kilpailuosallistumisen kustannukset runsasta ja monilajista kilpailemista? Onko tyypillisen kilpailutapahtuman kokonaiskesto perheille oikeassa mittaluokassa?
Toteutuuko lasten yleisurheilukilpaileminen nuorten ja yleisen sarjan säännöillä, periaatteilla ja ehdoilla?
Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu innostaa
Runsaan ja monilajisen kilpailemisen lisäämiseksi lasten yleisurheiluun lanseerattiin kokonaan uudentyyppinen kilpailumuoto vuonna 2023. Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu on faktisesti lyhyessä ajassa lisännyt merkittävästi lasten aktiivisuutta ja monipuolisuutta kilpailutoiminnassa. Ero esimerkiksi vuoteen 2022, kun kilpailumuotoa ei vielä ollut olemassa, on iso. Vaikka vuosi 2024 on vielä reippaasti keskeneräinen, niin viiden tähden monipuolisuustasolla olevien urheilijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2022 peräti 318 % ja vähintään neljän tähden tasolla olevien määrä on lisääntynyt 53 %. Vähintään 10 eri yleisurheilulajissa kilpailleita lapsia oli vuonna 2022 559, kun vuonna 2024 kokonaislukema on jo syyskuun alkupuoliskolla 754 lasta. Vuoden 2024 luvut ”kaunistuvat” vielä paljon syyskuun – joulukuun aikana.
Se on jo varmaa, että Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu innostaa ja rakentaa omalta osaltaan myös edellytyksiä tulevien tähtien kasvulle.
Yleisurheilun suunta 2030-luvulle -strategia korostaa lasten yleisurheilun kehittämistä
Tulevat Tähdet on ollut ja on erinomainen tiiseri lasten kilpailujärjestelmämuutokselle. Yleisurheilun suunta 2030-luvulle -strategia alleviivaa lasten yleisurheilun jatkokehittämistä valmennuksellisen ja kilpailullisen laadun kehittämisen avulla. Kehittämisen seuraavia steppejä on hahmoteltu jo strategian valmistelun kyljessä. Ensimmäiset jatkoaskeleet on tarkoitus lanseerata jo kaudelle 2025. Valmistelussa on vielä useita eri vaihtoehtoisia malleja ja yksityiskohtia. Päätöksenteon aika on syksyllä 2024.
Valmistelussa esillä ovat olleet mm. lasten yhden osanottomaksun malli ja/tai miniottelupohjaisuus. Lasten yleisurheilun yhden osanottomaksun mallilla tavoiteltaisiin kynnyksen madaltamista ja kannustamista monilajiseen kilpailemiseen. Samalla se olisi lajin vahva viesti paljon julkista keskustelua aiheuttavaan harrastamisen kustannuskysymykseen: osanottomaksujen vuotuinen kustannusvaikutus perheille on moninkertainen esimerkiksi lisenssihankintaan verrattuna. On kuitenkin selvää, että uudistusta pohdittaessa on otettava huomioon myös sen talousvaikutukset seuroille.
Moni- tai miniottelupohjaisuuteen lähes kokonaan lasten kilpailemisessa siirtyminen on uusvanha malli, mitä joissakin seuroissa toteutetaan jo tälläkin hetkellä. Tästä monipuolisesti toteutettavasta miniottelumallista poissuljettavia kisoja tulisivat varmuudella olemaan seuracup, isot lasten massakilpailutapahtumat, huipentumat, maastojuoksut jne., missä kilpailtaisiin edelleen myös yksittäisissä lajeissa. Tässäkin vaihtoehdossa on omat tunnistettavat vahvuutensa – mutta myös haasteensa.
Joustavuutta lasten kilpailusääntöihin ja -toteutukseen
Pohdinnassa ja valmistelussa on myös lasten kilpailutapahtuman kokonaiskeston rajoittaminen (kuten esim. Ruotsissa) sekä kilpailusäännöstön joustavuuden lisääminen niin, että esim. kenttälajien ja pikajuoksun toistoja olisi kaikilla osanottajilla vähintään joku minimimäärä, mutta kilpailukohtaisesti kilpailutoistoja voisi olla myös enemmän kuin yleisen sarjan kilpailuissa. Esillä on myös lasten ns. sekakilpailujen salliminen, vaikka tulokset julkaistaisiin ja palkinnot jaettaisiin jatkossakin ikäluokittain ja sukupuolittain.
Niin ikään kenttälajien kilpailuodottamisen ja -jonottamisen vähentämiseksi haetaan ratkaisumalleja esim. kilpailuryhmäkoko-ohjeistuksien kautta. Rimalajien vakiokorotusmallilla voitaisiin puolestaan saada kaikille kilpaileville lapsille mahdollisuus useampaan kilpailutoistoon ja omien ennätysten parantamiseen (nykyisin usein rimakorotukset ovat kisan aloituskorkeuksissa selvästi suurempia kuin ns. yläkorkeuksissa).
Päivittämisen yhteydessä on esillä myös 7–8-vuotiaiden lajien virallistaminen ja joidenkin 9–13 v sarjojen lajien päivittäminen.
Uudistamisen johtavana teemana ja tavoitteena on runsas ja monipuolinen kilpaileminen, mikä ohjaa myös monipuoliseen harjoitteluun sekä aktiivisen liikkeen ja toistojen määrän kasvattaminen joustavan kilpailutoteutuksen avulla. Yleisurheilun tavoitteena on olla ylivertainen ykköslaji ja kehittävä kakkoslaji. Sen toteutuminen edellyttää rohkeita ja konkreettisia muutoksia myös kilpailutoiminnassa. Yksi sellainen on varmasti myös lasten lisenssimallien uudistaminen ja monipuolistaminen.
Jarkko Finni
Valmennuksen ja koulutuksen johtaja, SUL