Pariisin olympialaiset 2024 ovat päättyneet. Olympialaiset ovat edelleen paras yksittäinen mittari koko suomalaiselle huippu-urheilulle, koska kesäolympialaisten lajirosterissa ovat mukana käytännössä kaikki globaalisti suurimmat ja merkittävimmät joukkue- ja yksilölajit.

Olympialaiset ovat merkittävä huippu-urheilun tason mittari myös yleisurheilussa. On siis arvioinnin aika. Tuloksen ja ennen kaikkea tulokseen johtaneen toiminnan analysointi ja arviointi on tehtävä perusteellisesti, faktapohjaisesti ja rehellisesti. Yksilölajeissa yksilöanalyysi on aina oleellisin. Lajiarvioinnissa on syytä tarkastella kokonaiskuvaa ja pidemmän ajan kehityssuuntaa.

Aluksi lyhyt ”flashback” loppuvuoteen 2020… ”Edellisen olympiadin (2017–2020) aikana Suomi ei ole saavuttanut vammattomien yleisen sarjan Euroopan mestaruuskilpailuissa yhtään mitalia – ei ulkoradoilla eikä hallissa. Berliinin EM-kilpailuissa 2018 kolme urheilijaa sijoittui kahdeksan parhaan joukkoon tuoden yhteensä 7 pistettä. Samassa ajanjaksossa paras globaali arvokilpailu on ollut Dohan MM-kilpailu vuonna 2019, mistä kotiin tuomisina oli nolla mitalia ja yksi sijoitus TOP 8:aan. Edellinen vammattomien urheilijoiden arvokilpailumitali jossain muussa lajissa kuin keihäänheitossa on saavutettu vuonna 2006… Suomi on pudonnut eurooppalaisessa yleisurheilussa menestykseltään lilliputtimaiden joukkoon ja kansainvälisen tason urheilijoiden määrä on hyvin vähäinen ja lajikirjoltaan kovin kapea.”

Yleisurheilun strategian tavoitteeksi huippu-urheilun osalta vuosille 2021–2024 määrittyi toiminnallisen ja menestyksellisen suunnanmuutoksen aikaansaaminen. Lajin lähtötaso huomioiden erityisesti Euroopan tasolla menestymisen paraneminen muodostui keskeisimmäksi neljän vuoden tavoitteeksi. Tavoite ohjasi toiminnan suunnittelua ja on ohjannut toimintaa.

Euroopan tasolla menestysloikka – globaalitasolla kehittymistä tipuaskelein

Yleisurheilun laajaa tilannekuvaa ja kulunutta neljää yleisurheiluvuotta on analysoitu ahkerasti alkuvuoden aikana. Loppuvuosikymmenen strategia eli Yleisurheilun suunta 2030-luvulle on syntymässä tuon analyysin pohjalta.

Tässä yhteydessä on paikallaan vain lyhyt ja tiivis numeraalinen seuranta-analyysi yleisen sarjan huippu-urheilumenestyksestä vammattomien yleisurheilun osalta. Pariisin paralympialaisten jälkeen on parayleisurheilun numeraalisen yhteenvedon aika.

Vuosien 2021–2024 aikana Suomi saavutti yhteensä 12 arvokilpailumitalia: viisi EM-mitalia ulkoradoilla, viisi EM-hallimitalia, yhden MM-mitalin ja yhden MM-hallimitalin. Olympiamitali jäi saavuttamatta, vaikka aikaikkunaan mahtui poikkeuksellisesti kahdet olympialaiset. Mitalin saavutti yhteensä 10 urheilijaa, jotka edustivat viittä eri lajiryhmää (heitot, hypyt, pikajuoksut, kestävyysjuoksut ja moniottelut). Naisia mitalisteista oli kuusi ja naisyleisurheilijan voittamia mitaleita yhteensä kahdeksan.

Kuluneen olympiadin strategiseksi menestyksen seurantavälineeksi valikoitui pistemääräseuranta. Pistemäärinä mitattuna kaikki kuluneen strategiakauden arvokilpailut onnistuivat paremmin kuin edellisen strategiakauden paras kilpailu. 2000-luvun ulkoratojen EM-kilpailuiden sekä yhdistetyn MM- ja olympiakisojen mitali- ja pistemääräseuranta kuvioissa 1.–4. EM-kisojen TOP 8 -sijoitukseen ylsi Münchenissä (2022) yhdeksän urheilijaa ja Roomassa peräti 12 urheilijaa. MM- ja olympiakisoissa vastaavat luvut olivat 3 (Tokio 2021), 4 (Eugene 2022), 4 (Budapest 2023) ja 4 (Pariisi 2024).

Tiivistettynä yhteenvetona on todettavissa, että eurooppalaisella tasolla suomalainen huippuvaiheen yleisurheilumenestys otti vuosikymmenen alun aikana pitkän kehitysaskeleen, mutta globaalitasolla kehitysaskellus oli tipuaskeltasoista.

Pariisissa tason mukainen kokonaistulos

Pariisin olympialaisten menestyksellinen kokonaiskuva oli hyvin ennakkoasetelman mukainen. Lähtölistoilla neljä suomalaista yleisurheilijaa oli kauden parhaalla tuloksellaan (SB) kahdeksan parhaan joukossa. Kaikki kauden paras -perusteiset TOP 8 -lähtölistasijoitukset olivat sijoja 6.–8. Suomen yleisurheilujoukkueelle ei ollut alkuvuoden suoritustason perusteella ennustettavissa yhtään mitalia.

Huippu-urheilussa marginaalit ovat usein hyvin pieniä. Moukarinheiton pronssimitalistin ja Silja Kososen pisimpien heittojen väliin jäi vain 23 cm:n nurmikaistale. Omilla ennätystuloksillaan peräti viisi joukkueessa kilpailutta suomalaisurheilijaa olisi saavuttanut olympiamitalin. Vaikka Suomi ei ole globaalitason mitaleilla mässäillyt, niin potentiaali mitaleille on viime vuosien aikana merkittävästi lisääntynyt.

Neljän pistesijan lähtölistaennuste realisoitui siis neljänä pistesijana. Huomionarvoista on se, että TOP 8 -sijoitukseen yltäneistä urheilijoista kaksi oli sellaista, jotka eivät lähtölistasijoituksissa kahdeksan parhaan joukossa olleet. Tämä on seurausta siitä, että mitalitasopotentiaaliakin enemmän on kasvanut potentiaali pistesijatasoon. Jo Tokiossa 2021 TOP 16 -sijoille ylsi yhteensä 10 urheilijaa. Pariisissa TOP 16 -sijoituksia saavutettiin yhdeksän.

Joukkueen 25 yleisurheilijasta 23 kykeni suorittamaan oman suorituksensa loppuun saakka. Näistä yhteensä 13 urheilijaa sijoittui lopputuloksissa paremmin kuin mikä oli heidän lähtölistasijoituksensa (huomioitu kauden parhaat tulokset, paitsi otteluissa ja maratonilla ennätykset). Kauden tulostasoon peilaten joukkueen kisaonnistumista voidaan pitää varsin kohtuullisena ja hyvin normaalina.

Erillinen nosto: kaksi yleisen sarjan SE:tä olympialaisissa on todella kova temppu!

Eurooppalaisen yleisurheilun supervaltiotkin menestyshaasteissa

Yleisurheilumenestyksen globalisaatio jatkuu vahvana: yhteensä 43 eri maata nappasi Pariisista yleisurheilumitalin. Ainakin vielä tällä kertaa yhteenlaskettu Eurooppa kykeni pitämään takanaan menestysdominoivan USA:n mitalien kokonaismäärässä. Yksikään Euroopan maa ei kuitenkaan saavuttanut kahta olympiakultaa enempää.

Yhden olympiamitalin saavuttaneiden maiden joukosta löytyy yleisurheilun eurooppalaisia suurmaita, kuten Puola ja Ranska. Myös eurooppalaisittain varsin vahvan yleisurheilumaan Ruotsin loppusaldo kuvaa globaalitason yleisurheilun rajua vaatimustasoa: Ruotsilla oli arvokilpailukesään lähdettäessä ainakin kolme selkeää mitalipotentiaalista urheilijaa (Duplantis, Karlström ja Ståhl) – silti joukkue palaa Pariisista kotiin vain yhden yleisurheilumitalin kanssa.

Jarkko Finni

Valmennuksen ja koulutuksen johtaja, SUL

Yleisurheilijoiden sijoitukset Pariisin olympialaisissa

Pistesijat:

5) Silja Kosonen, moukarinheitto 74,04 (kesän paras tulos)

6) Krista Tervo, moukarinheitto 73,83 (karsinnassa SE 74,79). Wilma Murto, seiväshyppy 470 (kauden paras),

8) Lassi Etelätalo, keihäänheitto 84,58.

Muut sijoitukset:

9) Oliver Helander, keihäänheitto 82,68,

10) Toni Keränen, keihäänheitto 80,92,

13) Nathalie Blomqvist, 5 000 m 14.53,10,

14) Elina Lampela, seiväshyppy 440,

15) Saga Vanninen, 7-ottelu 6 163,

65) Camilla Richardsson, maraton 2.38.02

Välierissä:

22) Lotta Harala, 100 m aj 13,05,

Keräilyerissä:

4) Reetta Hurske, 100 m aj 12,83,

9) Eveliina Määttänen, 800 m 2.00,38,

17) Elmo Lakka, 110 m aj 13,75,

19) Viivi Lehikoinen, 400 m aj 58,04,

Alkuerissä ja karsinnoissa:

20) Ilona Mononen, 3 000 m ej 9.22,77 (SE),

21) Suvi Koskinen, moukarinheitto 67,90,

28) Ella Junnila, korkeus 183,

29) Urho Kujanpää, seiväshyppy 540,

30) Topi Raitanen, 3 000 m ej 8.33,12. Anni-Linnea Alanen, keihäänheitto 55,30,

32) Aku Partanen, 20 km kävely 1.22.56,

35) Sara Lappalainen, 1 500 m 4.08,66,

54) Lotta Kemppinen, 100 m 11,56,

Senni Salminen, 3-loikka –