Viivi Lehikoisen odotettu välieräjuoksu ei kantanut EM-kisojen finaaliin, mutta hyvä aika 54,92 pitkän vaisun kauden jälkeen antoi uskoa tulevaisuuteen.
Lehikoinen oli omassa eräässään neljäs ja kokonaiskilpailussa 11:s. Aikavertailun kautta finaaliin vaadittiin tulos 54,65. Erien nopein oli Lehikoisen erässä juossut mestarisuosikki Hollannin Femke Bol ajalla 54,16.
– Parempaan suuntaan meni. Verryttelykin tuntui vielä huonolta, mutta yritin vain valaa uskoa sitä kautta, mitä hyvää juoksussani on ollut vuosien aikana. Eka kerran tämän kauden aikana aitarytmikin oli nyt sellainen kuin suunniteltu, Lehikoinen kertasi onnistuneen juoksunsa taustoja.
Lehikoinen myönsi ajatelleensa useita kertoja jäävänsä pois näistä kisoista.
– Vihaan epävarmuutta. Se oli suurin syy miksi en halunnut tulla tänne. Ei ollut muuta syytä. Sitten totesin, että olen treenannut tänne ja tämä on iso tavoite, joten ei ollut syytä olla tulematta.
Juoksija taisteli pitkään henkisten asioiden keskellä.
– Oslon kisojen jälkeen yritin hakea itseluottamusta hyvin treenien avulla, mutta niitä hyviä treenejä ei tullut.
Myös valmentaja Laurent Meuwlyllä oli lopulta oma roolinsa urheilijansa itseluottamuksen rakentamisessa.
– Hän sanoi, että hae sitä mitä olet tehnyt vuosien aikana, älä sitä mitä olet tehnyt viime viikkojen aikana.
Jännittämisen puute söi suoritusta
Yksi ongelma kevään aikana on Lehikoisen mukaan ollut myös se, ettei hän ole jännittänyt tarpeeksi ennen kilpailuja.
– Aidoissa on tärkeää tulla viimeiset 100 metriä vahvasti tahdonvoimalla. Mutta jos oikeaa latausta ja itseluottamusta ei ole ollut, niin sitten on tullut tyhmiä sipsutteluja aidalle, joita en yleensä tee.
Jossain vaiheessa Lehikoinen kertoi ymmärtäneensä, että epävarmuus syö tuloksia.
– Kehittyminen ei aina ole fyysistä, vaan pitää pystyä suoriutumaan myös hankalissa tilanteissa. Olen ollut varmasti itseni suurin vastustaja, Lehikoinen filosofoi.
Lehikoisen kilpailukausi jatkuu ensi viikolla Paavo Nurmi Gamesissa Turussa.
Halonen taisteli ääni käheänä
Kristiina Halonen teki Roomassa kaksi hyvää juoksua: eilen alkuerässä komea ennätys 55,62, tänään välierässä jälleen hyvin 55,83.
Välierien kokonaiskilpailussa tulos riitti 19:een sijaan. Helpolla Rooman juoksut eivät tulleet, sillä Halonen tunsi ennen alkueräänsä, että jonkinlainen pöpö oli iskenyt. Tänään juoksija esiintyi median edessä ääni käheänä.
– En miettinyt, kuinka olen palautunut eilisestä juoksusta, ajattelin vain, että nyt pitää painaa apinan raivolla. Päässä painoi kuin mammutilla, niin turha miettiä mitä kropassa tuntuu. Ei ole tervettä kilpailla kipeänä, joten älkää ottako mallia, Halonen kertoi humoristiseen sävyynsä.
– Juoksu oli tänään rentoa, mutta ei ollut tehon tuottoa. Tiesin etten saa sen takia hyvää loppua, joten heti alkuun pitää olla terävästi.
– Tyytyväinen olen, reilu kuukausi sitten en vielä edes ollut tulossa näihin kisoihin, Halonen kuvaili hyvää kehitystään.