Moni asia on muuttunut pyörätuolikelaaja Amanda Kotajan tekniikassa, kilpailukalustossa ja harjoittelussa viimeisen vuoden aikana, jonka hän on harjoitellut Arno Mulin valmennuksessa.

– Amanda on ylivoimaisesti paras starttaaja maailmassa. En tiedä ketään toista naista, joka kelaa yhtä nopeasti ensimmäiset 10 metriä. Hän on myös erittäin vahva niin fyysisesti kuin henkisesti, Mul arvioi valmennettavaansa harjoituksissa Esport Centerissä Espoossa.

– Tämän kauden iso maali Amandan kanssa on tietysti kulta Pariisin paralympialaisissa, mutta se ei tule helposti.

Yhdeksän urheilijaa kahdeksasta eri maasta

Mul aloitti valmentamisen vammattomien lasten yleisurheilun parissa. Ura parayleisurheilussa alkoi, kun pituushyppääjä Marije Smits kysyi Mulia valmentajakseen. Sittemmin Smits ponnisti F42-luokassa maailmanmestaruuden ja MM-hopean.

– Hollannin Paralympiakomitea alkoi palkata täysiaikaisia paraurheiluvalmentajia 2009. Yksi heistä oli hyvä ystäväni. Pari vuotta myöhemmin hän kertoi, että tarvitsee valmentajan suureksi kasvaneelle pyörätuolikelaajien ryhmälle. Hän kysyi minua ja suostuin, Mul kertoo.

Mul työskenteli kymmenen vuoden ajan Hollannissa Papendalin harjoituskeskuksessa pyörätuolikelaajien, mutta myös muiden parayleisurheilijoiden maajoukkuevalmentajana ja vetää nyt omaa kansainvälistä tiimiä.

– Mukana on yhdeksän urheilijaa kahdeksasta eri maasta. Teen näiden lisäksi ohjelmat neljälle urheilijalle, Mul kertoo.

Amanda ei kelatessa liiku ja hän istuu alempana

Yhteistyö Katajan kanssa virisi vuosi sitten Teneriffalla Kotajan harjoitusleirillä käydyistä keskusteluista.

– Kyselin siellä Amandalta kaikenlaista, koska en ymmärtänyt, miksi hän oli niin nopea, vaikka hän käytti kelaustuolia, joka ei ollut sellainen kuin sen minusta pitäisi olla, Mul sanoo.

Mul muistelee, että paravalmennusta aloittaessaan hän ei tiennyt kelaustekniikasta juuri mitään. Oma näkemys rakentui pikkuhiljaa keskusteluissa alan asiantuntijoiden kanssa ja analysoimalla tekniikkaa videoklipeiltä.

– Yritin videoilta selvittää esimerkiksi, miksi Sveitsin Marcel Hug on niin paljon nopeampi kuin joku toinen, jonka tekniikka näyttää ihan samalta. Tein analyysin ja rakensin vision, kuinka kelaajan tulisi istua tuolissa, jotta kelaus onnistuu teknisesti oikein.

– Kelaustekniikassa keskeinen ero lajin isojen nimien ja sellaisiksi haluavien välillä löytyy siitä, kuinka pitkälle lyönti kelauskehälle jatkuu sinne niin sanotusti kello kuuden jälkeen. He ovat kaikki vahvoja ja heillä on nopeat kädet.

”Amandan heikoin kohta on matka 50 metristä maaliin”

Kotajan kanssa Mol on muokannut kelaustuolia, tekniikkaa ja harjoittelua. Se on tapahtunut yhteistyössä Kotajan voimaharjoittelusta vastaavan Jussi-Pekka Kuortin kanssa.

– Kun tavattiin, Kotajan tuolin remmit olivat sellaisia, että keho pääsi kelauksen aikana liikkumaan aika paljon. Itse uskon vahvasti, ettei kehon saisi liikkua kelauksen aikana, Mul kertoo.

– Minulla on Hollannissa teknikko, jonka kanssa Amandan tuolia muokattiin monella tapaa niin, että hän istuu nyt alempana.

Tuolin ja samalla kelausasennon muutoksilla haettiin sitä, että Kotaja pystyisi tuottamaan voimaa kelauskehään pidempään kuin aiemmin.

– Aiemmin Amanda työnsi kehään niin sanotusti kello kuuteen ja nyt hän pääsee kauemmaksi.

Muutoksia on tehty myös kelausharjoitteluun.

– Amandan heikoin kohta on matka 50 metristä maaliin. Ensimmäiset 50 metriä menee hyvin. Siksi nyt on koettu hankkia lisää nopeuskestävyyttä. Ei voi sanoa, että häneltä sitä puuttuisi, mutta sitä on yritetty kehittää, Mul kertoo.

Kilpailukausi alkaa Nottwilissä kesäkuussa

Mul näkee, että kevättalven kilpailut Arabiemiraattien Sharjahissa ja Dubaissa kertoivat, että Kotajan harjoitteluun tehdyt muutokset purevat.

– Ollaan hyvässä vauhdissa. Amanda kelasi Arabiemiraateissa 100 metriä kolmesti. Niistä jokainen sujui aina edellistä paremmin, Mul sanoo.

– Se mitä normaalisti tapahtuu on, että Amanda karkaa muilta ja sitten muut ottavat häntä kiinni. Nyt Dubain viimeisellä 100 metrillä hän pystyi jo tekemään eroa osaan kilpailijoista.

Kotaja ei kilpaile perjantaina alkavissa lajin MM-kisoissa Kobessa. Hän jatkaa harjoittelua ja avaa kilpailukauden Nottwilin  Grand Prix -kilpailussa Sveitsissä kesäkuun alussa, josta jatkaa kesäkuun puolivälissä Pariisissa käytävään GP-kilpailuun.

– Sen jälkeen on Paavo Nurmi Games, Kuortane, Kalevan kisat ja kilpailuja Suomessa. Ennen paralympialaisia mennään sitten kahden viikon leirille Portugaliin Rio Maiorin urheilukeskukseen, jos osoittautuu kevään leirillä hyväksi paikaksi, Kotaja kertoo.