Parayleisurheilun MM-kilpailut Kobessa, Japanissa, ja paralympialaiset Pariisissa ovat Toni Piispasen kilpailuohjelmassa ensi kaudelle ja työt menestyksen takaamiseksi hyvässä vauhdissa.

– Aloitettiin heti Pariisin MM-kisojen jälkeen kokeilemaan uutta, kun huomattiin, että ensimmäinen 40 metriä on huono suhteessa muihin, Piispanen kertoo Liikuntakeskus Esportissa ratakelaajien syksyn testipäivänä.

– Yritän saada kelauksen lähtemään paremmin viivalta, mutta monta eri muuttujaa pitää vielä kokeilla ennen kuin se oikea löytyy.

Pariisin MM-kilpailuissa viime kesänä Piispanen oli 100 metrillä kolmas ja 200 metrillä toinen luokassa 51. Arvokilpailumitalien määrä kasvoi 22:een pienestä käsivammasta huolimatta.

– Nyt on muutettu polvikulmaa ja polven kallistuskulmaa. On kokeiltu myös erilaisia selkälevyjä ja muutettu istuinsyvyyttä edestakaisin. Yhtä muuttujaa kun muuttaa, pitäisi huomioida ne muutkin ja löytää se yhteys, Piispanen kertaa syksyn teknisiä kokeiluja.

Espoon testien perusteella kelausta edusauttavat asiat ovat löytymässä.

– Tämän testin tarkoitus oli näyttää suuntaa, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Näyttäisi, että tiedetään mitä tehdään, mutta vielä tässä vaaditaan lisää testausta, Piispanen tuumii.

”En sanoisi, että kilpailu on kiristymässä, mutta tasoittumassa”

Piispaselle kahden arvokilpailun kesä ei tuota ongelmia. MM-kilpailut ovat Kobessa, Japanissa 17.-25. toukokuuta ja paralympialaiset Pariisissa, Ranskassa elo-syyskuun taitteessa 28.8.-8.9.

– Kaikki minun luokkani kisaajat ovat nostaneet MM-kisat kalenteriin ja käyvät siellä ottamassa mittaa toisistaan. Se on kauden ensimmäinen kuntopiikki. Toinen on kesällä Pariisin paralympialaisissa, Piispanen sanoo.

Miesten luokan 51 kärkinimille Piispaselle, Belgian Peter Genynille ja Belgian Roger Habschille, jonka siirtoa luokasta 52 luokkaan 51 useat maat ovat protestoineet, on Piispasen mukaan luvassa kovenevaa vastusta.

– En sanoisi, että kilpailu on kiristymässä, mutta tasoittumassa. Kanadasta on tullut nuorehko kaveri, joka menee tulevaisuudessa kovaa. Portugalistakin on nousemassa kova tekijä, Piispanen ennakoi.

Piispaselle menestys maistuisi, sillä paralympialaisiin huipentuva kilpailukausi saattaa olla kokeneen arvokisamenestyjän uran viimeinen.

– Se on mahdollisesti viimeinen vuosi. Lopullista päätöstä en ole tehnyt,  Piispanen sanoo.

Mattila: ”MM-kisoissa pitää olla toinen, jos haluaa on varma paralympiapaikasta”

Ratakelaaja Esa-Pekka Mattila kiihdytti viime kesänä Pariisin MM-kilpailuissa 100 metrin finaaliin luokassa 54. Nyt tavoite on parantaa finaalin kahdeksatta sijaa kevään MM-kilpailuissa Japanin Kobessa ja koettaa nousta mutkikkaan karsintajärjestelmän kautta paralympialaisiin.

– Meillä karsintasysteemi paralympialaisiin on valitettavasti aika kiero. Se tarkoittaa, että minun pitää tehdä mahdollisimman hyvät näytöt jo kauden alkuvaiheessa. Toukokuun MM-kisat ovat minulle tavallaan iso tavoite ensi vuodelle. Siellä pitäisi pärjätä hyvin, Mattila sanoo.

– Jos haluan olla varma pääsystä paralympialaisiin, minun pitää olla MM-kisoissa toinen. Muuten asia menee niinsanotusti ”velhon kattilaan”, josta sitten tulee päätöksiä paralympiapaikoista.

– Tuli tosi yllättävät tulokset positiivisessa mielessä. En osannut näitä odottaa. Oli kiva huomata, että se kumuloitui vielä niin, että fysiikkatestien hyvät tulokset näkyvät kelauksessa, eikä niin, että fysiikka toimii ja kelaus ei.

Leo-Pekka Tähden valmennuksessa harjoitteleva Mattila kelasi testeissä muiden tapaan eri matkoja vastuskelkalla ja ilman ja mittautti tehontuottoa penkkipunnerruksessa.

– Taisi tulla kaikkien aikojen paras 10-metrinen, joka on hyvä asia. Startti on ollut minulla pitkän aikaa ongelma, Mattila sanoi.

Kilpatuolin uusi-vanha runko muokataan

Mattilan mukaan paralympiavuoden harjoitteluun ei ole tehty isoja muutoksia.

– Viimeiset kolme kautta ovat olleet tuloksekkaita ja niistä on pyritty tekemään paras cocktail. On palattu harjoittelun rytmityksessä vähän siihen, mitä tehtiin Tokion paralympiavuonna 2021, Mattila sanoo.

– Jonkin verran on lisätty perusaerobisen määrää. Olen kaiken muun harjoittelun ohessa alkanut tehdä kontrolloitua, matalatehoista käsipyöräilyä.

Myös Mattilan kilpailutuoli on menossa uusiksi.

– Minulla on uusi-vanha runko, jota muokataan ja yritetään saada se sopimaan minun kropalle vielä napsun verran paremmin.