Ensimmäisenä suomalaisena pituushyppääjänä kahdeksan metrin rajan rikkonut Pentti Eskola palasi vuoden 1963 Maailmankisojen tunnelmiin Helsingin Olympiastadionilla tiistaina.
Eskolan 804 kantanutta hyppyä oli Jukka Härkösen järjestämässä 60 vuotta kahdeksan metrin rikkoutumisesta -tilaisuudessa muistelemassa kaikkiaan kahdeksan niistä 12 suomalaisesta, jotka ovat rajan ennätyskelpoisesti rikkoneet.
– En muista keskittyneeni niihin kisoihin sen enempää. Ihan normaalisti menin. Hypystä muistan, että ponnistus tuntui aika pehmoiselta, Eskola muisteli.
Kahdeksanmetrinen ei tullut yllätyksenä. Poliisina Tampereella tuolloin työskennellyt Eskola oli jo maaliskuussa ponnistanut Etelä-Afrikassa Suomen ennätyksen 793, joka koheni myöhemmin Viialassa lukemiin 799 ja juhannuksena Kauhavalla meni navakassa myötätuulessa peräti 815.
Helsingin Maailmankisoissa kaikki osui kohdalleen.
– Juoksu tuntui helpolta ja koko hyppy. Ei oikeastaan tajunnut kuinka pitkälle se meni, Eskola muisteli.
Samassa kilpailussa 753 hypännyt Olli-Pekka Hartikainen muisteli, että tuolloinen Stadionin tiilimurskapäälysteinen hyppypaikka oli tuulille altis.
– Silloin hypättiin pääkatsomon edessä ja tuuli pyöri siinä enemmän koska katsomossa oli lippa, totesi Hartikainen, joka myöhemmin suunnitteli kentän uudistuksen 1983 MM-kisoihin, jossa hyppypaikka siirtyi takasuoralle.
Eskolan esimerkki kannusti SE-kolmloikkaaja Pousia
Eskolan hyppy teki vaikutuksen myös katsomissa kilpailua seuranneeseen Pertti Puosiin, josta tuli myöhemmin 8 metrin ylittäjä ja kolmiloikkaaja, jonka tasan 17 metrin Suomen ennätys ehti elää 54 vuotta,.
– Se oli aika sähvähdyttävä hyppy, joka näytti hyvältä ja hepolta kuten Pentti sanoi, Pousi muisteli.
Pousin mukaan Eskola vaikutti sittemmin siihen, että hän panosti myös pituushyppyyn.
– 1966 meitä suomalaisia yleisurheilijoita oli Formiassa leirillä. Olin silloin lähtökohtaisesti kolmiloikkaaja ja Pentti oli leirillä mukana. Yhtenä päivänä katselin, kun Pena otti hyppyjä 8 askeleen vauhdilla. Menin sitten samasta viivasta kokeilemaan, samalla vauhdilla ja huomaisin, että pääsin samaan ja vähän ylikin. Ajattelin, että voisin varmaan pärjätä pituushypyssäkin, Pousi kertoi.
Kekkonen jäi taakse Vuoden suosituin suomalainen -äänestyksessä
Eskola kahdeksan metrin hypyllä ja muutenkin mainiolla kilpailukaudella oli sellainen seuraus, että hänet valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi 1963. Eskola voitti äänestyksessä muun muassa Urho Kekkosen ja suositun tv- ja radiojuontaja Niilo Tarvajärven.
– Minulla oli sinä vuonna 40 kilpailua ja hävisin niissä vain kahdesti. Kerran Rainer Steniukselle ja Neuvostoliiton Igor Ter-Ovanesjanille Tokion esiolympialaisissa, Eskola arvioi kansainsuosion taustoja.
Eskola sairasti lapsena tuberkuloosin, mutta nousi nuorena huipulle ensin korkeushyppääjänä ja sitten pituushyppääjänä, joka oli myös oiva pikajuoksija. Noihin aikoihin urheilijoilla oli harvemmin henkilökohtaisia valmentajia. Eskola kiitteli, että hän sai omalle uralleen tärkeät tekniikkaneuvot tuon ajan huippunimeltä, teknisesti erittäin taitavalta Jorma Valkamalta.
– Hän näytti minulle miten menevät ne viimeiset askeleet ja opin ne heti. Varmaan siksi, että siinä vaiheessa minulla oli uraa takana.
