Espoossa pidettäviin yleisurheilun nuorten EM-kisojen valmistautuville urheilijoille, valmentajille ja joukkueenjohdolle sekä kisajärjestäjille haetaan lisäenergiaa Road to Espoo -projektilla, jonka ensimmäinen isompi kokoontuminen oli hiljattain Espoossa.

Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut ovat Espoon Leppävaarassa heinäkuun 13.–16. päivänä ja kilpakävelyt jo 12. heinäkuuta. EM-kilpailut keräävät paikalle urheilijoita yli 40 maasta. Suomelle on ennakoitavissa iso, noin 60 urheilijan joukkue.

Suomen joukkueen johtaja Eeva Kantomäki odottaa innolla kesää ja Espoon kisapäiviä.

– Kotikisat ovat meille ainutlaatuinen tilaisuus. Haluamme valmistautua joukkueena niihin mahdollisimman hyvin. Henkinen valmistautuminen on osa prosessia. Tavoitteena on, että niin urheilijat kuin kotiyleisö saavat kisoista kaiken positiivisen hyödyn irti, Kantomäki korostaa.

Kantomäki ennakoi Suomelle isoa joukkuetta.

– Meillä on harvinaisen tasokkaita urheilijoita juuri tässä ikäluokassa, ja jokaista lajia kohti voi nimetä kolme urheilijaa. Isäntämaana meillä on myös mahdollisuus nimetä yksi urheilija sellaiseenkin lajiin, jossa meillä ei ole tulosrajan rikkoneita. Näitä valintoja varten SUL on määritellyt omat minimitulosten vaatimuksensa, Kantomäki kertoo.

Kisojen tulosrajat ja muut valintojen yksityiskohdat löytyvät tästä linkistä

22-sarjan suomalaishuippuja ovat muun muassa moniottelija Saga Vanninen, moukarinheittäjä Silja Kosonen, Jessica Kähärä, joka saa valita lajinsa pika-aidoista, pituudesta ja kolmiloikasta, keskimatkurit Nathalie Blomqvist ja Santtu Heikkinen, keihäänheittäjä Topias Laine, seiväshyppääjä Juho Alasaari sekä kestävyysjuoksijat Ilona Mononen ja Eemil Helander.

Viestit maustavat suurta joukkuetta

Viestijoukkueet antavat kisoihin oman mielenkiintoisen värinsä.

– Pikajuoksuvalmentaja Petteri Jousteen laskelmissa Suomen miesten pikaviestijoukkue voi onnistuessaan olla jopa mitalisuosikki ja naisissa vahvaa finaalitasoa, Kantomäki kertoo.

Miesten pikaviestiin ovat vahvasti ehdolla ainakin sprintterit Valtteri Louko, Eino Vuori, Niko Kangasoja, Niilo Mustalahti ja Arttu Peltola. Naiset tähtäävät menestykseen kotistadionillaan juoksevan Anna Pursiaisen johdolla.

– Naisten 4 x 400 metrin viestissä on hyvä tilanne, sillä joukkueeseen pääsystä syntyy parhaimmillaan jopa kilpailua. Viime kesänä Suomen N19-joukkue oli Calin MM-kisoissa hienosti neljäs. Nyt samat nimet, Ronja Koskela, Katriina Wright, Aada Aho ja Veera Mattila, tavoittelevat menestystä 22-sarjassa 400 metrin aitajuoksija Heidi Salmisella vahvistettuna. Miesten pitkään viestiin tavoitteena on lunastaa kisapaikka.

Yhdysvalloissa asuvan Wrightin Kantomäki tietää saapuvan Suomeen hyvissä ajoin kesän alussa. Hänellä on tavoitteena olla mukana jo pitkän viestin testikisoissa sekä kilpailla Suomessa rankingpisteitään parantaen, sillä tavoitteena on myös elokuussa pidettävät aikuisten MM-kisat Budapestissa.

Road to Espoo -projektilla seuraava kokoontuminen toukokuussa

Kantomäen mukaan Espooseen ehdolla oleville urheilijoille järjestetään yhteisiä virittäytymistilaisuuksia kevään mittaan. Yksi sellainen jo oli ennen SM-halleja helmikuussa, ja toukokuussa on tarkoitus tutustua Leppävaaran kisapaikkoihin.

Suomen joukkueen yksi yhteishenkeä nostattava erikoisuus tulee olemaan oma launch, kokoontumispaikka, Leppävaaran stadionilla. Se rakennetaan todennäköisesti stadionin viereen valmistuvaan Kameleonten-halliin.

– Launch mahdollistaa levon ja rentoutumisen sekä virkeän ajanvietteen kisojen aikana. Sillä vältetään turhaa matkustamista stadionin ja kisahotellin välillä, jos lajiaikataulu vaatii odottelua, Kantomäki kertoo.

Järjestäjämaana Suomella on ollut mahdollisuus vaikuttaa kisojen aikatauluun.

– Sitä olemme yrittäneet muokata Suomelle edulliseksi. Tavoitteena on, että jokaisena päivänä olisi suomalaismitalille mahdollisuus. 400 metrin aidat ja 4×400 metrin viestit ovat tällä hetkellä tiukassa aikataulussa lähellä toisiaan, mutta yritämme vielä vaikuttaa siihenkin.

Yleisurheilun imagolle mahtava tapahtuma

Myös SUL:n toimitusjohtaja Harri Aalto puhkuu intoa Espoon EM-kisojen tiimoilta.

– Urheilijoille kotikisat ovat uniikki mahdollisuus. Kisajärjestäjille tämä antaa tilaisuuden kehittää ammattitaitoaan ja kerätä kokemusta kansainvälisten tapahtumien järjestämisestä.

Espoon kisoissa järjestelyistä vastaavat urheiluseurat Espoon Tapiot ja Esbo IF sekä Espoon kaupunki. Suomen Urheiluliitolla on avustava rooli. Erityisen tärkeäksi Aalto näkee kisojen yleisurheilulle antaman imago-hyödyn.

– Medianäkyvyys tulee olemaan taattu. Yle on vahvasti mukana televisioinnissa, ja heillä on suunnitelmissa kertoa myös urheilijoiden tarinoita etukäteen. Yleisölle kisat ovat varmasti elämys. Tekemisen meininki näkyy joka tasolla, ennustaa Aalto.

Aalto myös muistuttaa, että Suomen joukkueeseen tulee urheilijoita läpi Suomen. Kannustusjoukoille Espoon kisat ovat heinäkuun loma-aikaan hyvä kohde.

– Taloudellisesti nuorten kisat eivät kuitenkaan ole mikään tulolähde. Tavoitteena on järjestää tapahtuma ilman tappiota.

Yksi suurkisojen etu on, että suorituspaikkoja saadaan samalla ehostettua, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Leppävaaran stadion on kohennettu uuteen hohtoonsa, ja stadionin viereen valmistuva Kameleonten-halli parantaa yleisurheilun olosuhteita Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla.

– EM-kisojen järjestäminen helpotti varmasti myös hallihankkeen toteutumista, Aalto muistuttaa.

Energiaa omasta joukkueesta ja kotiyleisöstä

Yksi Road to Espoo-projektin sisällöstä on psyykkinen valmennus. Sen vetäjinä toimivat psyykkiset valmentajat Hanna Ropo, joka on seurannut ikäluokkaa jo useissa arvokisoissa, ja Hanna-Maari Päkk.

– Monilla urheilijoilla on jo kokemusta nuorten arvokisoista, mutta kisat on pidetty aikaisemmin kaukomailla, jolloin mediahuomio on ollut varsin vähäistä. Nyt kotikisoissa tilanne on erilainen, kun julkisuus ja kotiyleisö ovat enemmän läsnä. Tähän on hyvä valmistautua etukäteen, Päkk kertoo.

Kotiyleisö on Päkkin mielestä parhaimmillaan voimavara, joka antaa lisää energiaa.

– Ja jos kisoissa ei mene hyvin, niin oman joukkueen ja kotiyleisön tuki ja kannattelu ovat apuna.

Päkk ja Ropo eivät tarjoa urheilijoilleen mitään mullistavaa oppia, vaan he haluavat toteuttaa jo aikaisemmin hyviksi havaittuja malleja. Talven ensimmäisessä yhteisessä tilaisuudessa urheilijat kertoivat ja kyselivät asioista kainostelematta, myös kokemistaan suorituspaineista.

– Nykyisin urheilijat ovat avoimia ja uskaltavat keskustella henkisistäkin paineista. He uskaltavat pyytää apua ja osaavat hyödyntää asiantuntijoita. Tietoisuus siitä, että urheilijan ei tarvitse olla yksin, on kasvanut. Ja urheilijat tietävät, että muillakin on samoja tunteita, Päkk kertoo.

Urheilun aiheuttama suorituspaine on entisen huippusprintteri Päkkin (o.s. Latvala) mukaan parhaimmillaan hyvä juttu, jos siihen on tottunut ja valmistautunut. Paineet kuuluvat asiaan. Hän kehottaa urheilijoita totuttelemaan siihen ja asettamaan itselleen aina silloin tällöin haasteita jo harjoittelussa.

Myös pettymykseen pitää suhtautua järkevästi.

– Pettymys saa tuntua. Se ei ole kivoin tunne, mutta se on käytävä läpi. Ei tarvitse heti yrittää olla positiivisella mielellä. Salli itsellesi pettymyksen reaktio, ja että sen käsittely vaatii oman aikansa, Päkk ohjeistaa.

Espoon nuorten EM-kisojen kotisivut

#espoo2023

@u23espoo2023