Wilma Murto valmistautuu luottavaisena naisten seiväshypyn EM-hallien lauantaiseen finaaliin Istanbulissa. Murto lähtee kilpailun karsinnan jaetulla ykköspaikalta kisan tilastosuosikin Slovenia Tina Sutejin kanssa.
Karsinnan kärkikaksikko meni korkeuden 455 ensimmäisellään. Murrolle karsinta oli samalla paluukilpailu 460-senttisiin seipäisiin.
– Verryttely oli vähän haastava, mutta se oli odotettavissa, mutta kisa meni niin kuin piti. Olen positiivisesti yllättynyt, Murto totesi karsinnasta.
Murto meni kaikki korkeudet 430, 445 ja 445 ensimmäisellään.
– Hypyt tuntuivat hyviltä ja perusrytmikkäiltä. Ei mitään superhyvää, mutta sellaista, mitä tuossa tilanteessa voi odottaa. Finaaliin tarvitaan lisää rytinää, Murto arvioi.
Karsinnassa Murron ja Sutejin lisäksi 455 ylitti kuusi hyppääjää, joiden joukossa olivat Kreikan kokenut arvokisamenestyjä Ekaterini Stefanidi, Ruotsin Michaela Maijer ja Ranskan Margot Chevrier.
Murto itsevarmalla tunteella finaaliin
Finaalista Murto odottaa tasaista kilpailua.
– Varmaan tulee mielenkiintoinen ja tasainen kilpailu. Karsinnassa ne joiden pitikin hypätä korkealta, tekivät sen. Itselläni on finaaliin ajatellen itsevarma fiilis, Murto sanoi.
Sanoillaan Murto viittasi siihen, että karsinnassa paluu 460-senttisiin seipäisiin jätti hyvän tunteen. Murto on tällä hallikaudella testannut 475-senttisiä seipäitä, mutta päätti luopua niistä ainakin toistaiseksi.
– Ainakin tälle päivällä tuo oli ihan oikea ratkaisu. Vähän tuossa verryttelyn aikana manasin muille urheilijoille, että taaskaan en tee elämääni helpoksi. He ovat kuunnelleet näitä minun kitinöitä koko hallikauden, Murto tuumi hersyvän naurun kera.
Lampela: Merkin ja etäisyyksien kanssa hakemista
Elina Lampela ylitti karsinnassa 445 ja oli varsinkin viimeisellä 455:n yrityksellä korkealla, mutta ei onnistunut rimaa ylittämään. Karsinnassa hän sijoittui 10:nneksi. Kaksi hyppääjää mahtui finaaliin 445:n ylityksellä, mutta Lampela ei tuohon joukkoon yltänyt.
– Hyvä tuntuma oli, vaikka jännitti aika paljon. Harmittaa tosi paljon. Nyt olisi ollut saumaa päästä finaaliin, Lampela sanoi.
– Verryttelyhypyissä tuntui, ettei juoksu tule hirveän hyvin kuopalle, mutta kun kisa eteni, juoksu alkoi kulkea. Samalla pääsin käyttämään isompaa seivästä, mutta askelmerkki vaihtelee ja etäisyyksien kanssa oli pikkaisen hakemista, Lampela kertasi.
– Koko hallikautta ajatellen toivoin, että ennätys olisi parantunut enemmän. Tietyllä tapaa olen kauteen pettynyt. Kesällä hyppyä pitää saada vakioitua ja otetta nostettua.