Kuulantyöntäjä Teijo Kööpikkä lopetti menestyksekkään kilpauransa yli 15 vuotta sitten, mutta palasi vakuuttavalla tavalla kuularinkiin paraurheilijoiden Urhea-cupissa Mäkelänrinteen hallissa Helsingissä. Kööpikkä rikkoi Aleksi Kirjosen SE:n luokan 57 kuulantyönnössä työnnettyään huipputuloksen 14,23.

Jalkojen lihasrappeumasairauden vuoksi vammautunut Kööpikkä aloitti tavoitteellisen valmentautumisen paraurheilun korkeimmalle huipulle vuosi sitten. Häntä valmentaa Tero Pitkämäen valmentajana tunnettu Hannu Kangas.

– Niin hyvin ja viisaasti olen harjoitellut, kuin tässä iässä vielä pystyy. Teen kuusi reeniä ja 12-15 tuntia viikkoon, kertoo 42-vuotias Kööpikkä.

– Vuosi takaperin sain tiedon, että voisin kilpailla paralympiatasolla luokassa 57. Tähän porukkaan on ollut mukava tulla mukaan ja lämmin vastaanotto on ollut sellaista, josta olen kiitollinen, Kööpikkä sanoi lämpöä äänessään.

Ensimmäisellä urheilu-urallaan Kööpikkä saavutti pronssimitalin alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Riiassa vuonna 1999 ja voitti hallikilpailut mukaan lukien yksitoista Suomen mestaruutta nuorten eri ikäluokissa.

42-vuotiaan Teijo Kööpikän 14 vuotta nuorempi pikkuveli Timo Kööpikkä on miesten kuulantyönnön vuoden 2018 Suomen mestari ja sijoittui viime kesän Kalevan kisoissakin toiseksi.

Isyys ja paraurheilu kaksi suurta elämänmuutosta

– Valmentajan lisäksi tärkeä taustahahmo on ollut kilpatuolin rakentanut Kari Tuomi, joka vastaa myös välinehuollosta ja toimii asiainhoitajana, Rauman Urheilijoita edustava Kööpikkä sanoo.

Huippu-urheilija tarvitsee myös läheistensä tukea:

– Kotijoukkojen tuki on tietysti urheilijalle keskeinen. Alle kaksi-vuotiaan lapsen isänä osaan sitä arvostaa ja pian meille syntyy pieni poika, jonka laskettu aika on maaliskuussa.

Kööpikän kilpailuluokassa 57 kuulaa työnnetään pyörätuolista ja kuulan paino on neljä kiloa. Aiempaa SE:tä 13,13 piti hallussaan porvoolainen Aleksi Kirjonen vuodelta 2015. Kirjonen kilpailee varsinaisesti luokassa 56, mutta oli tehnyt paremman tuloksen, kuin hieman lievemmin vammautuneet urheilijat luokassa 57.

Luokan 57 ME on brasilialaisen Thiago Paulinon neljä vuotta sitten työntämä 15,26. Viime vuonna Paulino työnsi maailman kärkitulokseksi 14,89. Kööpikän SE 14,23 on maailman tämän vuoden kärkitulos ja olisi viime vuoden maailmantilastossa sijoittunut Paulinon jälkeen toiseksi.

– Kilpailen seuraavaksi 11.-13. toukokuuta Jesolossa avoimissa Italian mestaruuskilpailuissa. Tämän vuoden vähimmäistavoite on saada MM-kilpailuista maapaikka Suomelle ensi vuoden paralympiakisoihin, Kööpikkä sanoo.

Paraurheilijoiden tämän vuoden MM-kilpailut järjestetään ensi vuoden 2024 paralympia-areenalla Pariisissa.

Iida Lounela hyppäsi luokan 12 SE:n ja maailman kärkituloksen

Toinenkin huipputulos syntyi, kun Helsingin Kisa-Veikkojen 19-vuotias Iida Lounela hyppäsi Mäkelänrinteen Urhea-cupissa pituutta 519 senttiä, joka on näkövammaisten naisten uusi Suomen ennätys luokassa 12.

Lounelan tulos on Kööpikän tuloksen tavoin maailman tämän vuoden kärkitulos. Se on myös kolme senttiä pidempi, kuin maailman viimevuotinen kärkitulos 516, jonka ponnisti saksalainen Katrin Müller-Rottgardt.

Suomen Urheiluliiton parayleisurheilun lajivalmentaja Mikko Peltonen oli erittäin tyytyväinen sekä Kööpikän että Lounelan tuloksiin ja kehui lisäksi uutta Urhea-cup -kilpailujärjestelmää.

– Meillä on nyt hallikaudella kaksi hyvää uutta kilpailua 25. helmikuuta ja 25. maaliskuuta. Niiden avulla pystymme auttamaan sekä huippu-urheilijoita tuloksentekoon että innostamaan uusia urheilijoita, kertoo Peltonen.

– Urhea-cupin tuloksilla on kansainvälinen ranking-arvo ja niissä voi tehdä tulosrajan kansainvälisiin arvokilpailuihin. Toisaalta ne ovat matalan kynnyksen tapahtuma, joihin voi kuka tahansa osallistua, vaikkei olisi vielä virallista kansallista luokitusta, Peltonen kuvaa.

(Mikko Nieminen. Suomen Yleisurheiluarkisto SYUA.)