Kuluvan vuoden arvokisat on kilpailtu ja Hakaurheilijatilasto tämän vuoden osalta päivitetty. Esa Kaihlajärven ylläpitämä tilasto löytyy täältä

– Tällä kaudella Hakaurheilijatilastoon tuli viisi uutta urheilijaa, viimeisimpänä aituri Reetta Hurske, jonka hakaurheilijanumero on 350. Se kertoo samalla hakaurheilijoiden kokonaismäärän, Kaihlajärvi sanoo.

– Niistä urheilijoista, jotka saivat lisäpisteitä tänä vuonna, korkein pistemäärä on Kristiina Mäkelällä. Hänellä on koossa 69 pistettä.

Hakaurheilijaksi pääsee, kun on saavuttanut kansainvälisissä arvokisoissa, maaotteluissa tai SM-kisoissa yhteensä 20 pistettä. Hakaurheilijatitteliin ei liity rahallista korvausta vain kunniamerkki.

Pitkämäki tilaston kärjessä

Hakaurheilijajärjestelmä syntyi 1960-luvulla, kun Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtaja Kalevi Kotkas halusi rakentaa Ruotsin Stora Grabbar -kunniamerkkijärjestelmän tapaisen systeemin pelkästään yleisurheilulle.

Kun hakaurheilijatilasto synnytettiin, mukaan otettiin myös takavuosien menestyjät. Paavo Nurmi oli pitkään tilaston kärjessä, kunnes Tero Pitkämäki pudotti juoksijalegendan toiseksi ja nousi kärkeen 270 pisteellä.

– Tilastosta löytyvät hakaurheilijat myös lajiryhmittäin ja siellä on kaikenlaisia erikoisuuksia, kuten vaikkapa tilastoon yltäneet isä ja poika tai pojat kuten Verner, Akilles ja Matti Järvinen, Paavo ja Matti Yrjölä sekä Jorma ja Kimmo Kinnunen, Kaihlajärvi sanoo.

– Löytyy sieltä myös äiti ja poika, kun Nina ja Janne Holmén ovat molemmat Hakaurheilijoita.

Tilaston 350 urheilijasta leijonan osa, eli 320 on syntynyt 1900-luvulla. Tilaston nuorin urheilija on 2002 syntynyt Silja Kosonen. Hakaurheilijatilaston urheilijoista elossa on 218.

Hakaurheilijatilasto:

https://www.yleisurheilu.fi/hakaurheilijat/

Hakaurheilijapistelasku:

https://www.yleisurheilu.fi/wp-content/uploads/2020/01/Hakaurheilijapisteet.pdf