Urheilulla on iso rooli yhteisöllisyyden luojana talous- ja turvallisuushuolien kanssa kamppailevassa maailmassa, Suomen Urheiluliiton (SUL) varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen totesi katsauksessaan Helsingissä kokoontuneelle SUL:n syysliittovaltuustolle.
– Tässä ajassa, kun maailmalla myllertää, on turvallisuuskriisiä, talous meinaa sakata ja monella on huolta ihan perusasioista, urheilu näyttelee suurta osaa yhteisöllisyyden luojana. Tänä kesänä yleisurheilu loi sitä yhteisöllisyyttä, Pakarinen sanoi.
Pakarinen viittasi tämän kesän yleisurheilun arvokilpailujen menestykseen, erityisesti Suomen joukkueen neljän mitalin saaliiseen Münchenin EM-kilpailuista.
– Tuo menestys on pitkän työn tulosta ja kaikkien yleisurheilutoimijoiden, mutta erityisesti seurojen ansiota. Siellä on tehty pyyteetöntä työtä, josta se kaikki lähtee, Pakarinen kiitteli.
Pakarinen muistutti, että nyt kun monien harrastusten maksut ovat kasvussa, yleisurheilulla on suomalaisille annettavaa kohtuuhintaisena ja alueellisesti hyvin saavutettavana lajina.
Ei venäläisiä arvokisoihin vielä – talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin
Pakarinen totesi myös, että SUL:n on oltava etulinjassa tekemässä työtä tasa-arvon eteen ja torjumassa väärinkäytöksiä. Pakarinen näki, ettei venäläisille urheilijoille voi nykytilanteessa antaa mahdollisuutta palata arvokilpailuihin.
– Mitä tulee venäläisten urheilijoiden toimiseen yleisurheiluseuroissa, kehotan seuroja suhtautumaan pyyntöihin kriittisesti, jos henkilölle ei ole esittää asianmukaista oleskelulupaa Suomessa. Jos paperit ovat kunnossa ja kun puhtaan lapsista, silloin totta kai otetaan toimintaan mukaan, Pakarinen sanoi.
Kokouksessaan liittovaltuusto hyväksyi SUL:n toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2023. Toimintasuunnitelman esitellyt toimitusjohtaja Harri Aalto korosti, että kuluvan vuoden menestyksen siivittämänä lajin asemaa pitää pystyä vahvistamaan ensi vuonna.
– Se tarkoittaa lisenssimäärien kasvua, laajaa yhteistyötä huippuseurojen ja muiden seurojen kanssa sekä ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen laaduntamista, Aalto sanoi.
– Samaan aikaa on tärkeää jatkaa vastuullisuustyötä ja taata urheilijoille mahdollisuudet tavoitella menestystä kesän arvokisoissa kuten Budapestin MM-kilpailuissa, Pariisissa parayleisurheilun MM-kilpailuissa sekä Espoossa alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa.
Kuusisto ja Junnila uusina jäseninä SUL:n hallitukseen
Suomen Urheiluliiton hallitukseen kaksivuotiskaudelle 2023-2024 liittovaltuustossa valittiin äänestyksen jälkeen erovuoroisista Riikka Pakarinen, Pekka Lundmark ja Kalle Husso. Uusina jäseninä hallituksen nousivat Pekka Kuusisto ja Ella Junnila, joka valittiin hallitukseen viime vuonna perustetun Yleisurheilijat ry:n edustajana. Junnila on Yleisurheilijat ry:n puheenjohtaja.
Hallitusvaalissa oli mukana myös Yrjö Kelhä, joka ei tullut valituksi. Hallituksessa jatkavat vuoden 2023 Aila Ahonen, Lars Fagerholm, Tuomas Näsi ja Kirsi-Marja Koskela.
SUL:n sovittelulautakuntaan vuosiksi 2023–2024 valittiin Antti Aine, joka toimii puheenjohtajana (varajäsen Jari Murto), Juha Auvinen (Hannu Nurmi) ja Heikki Rautalin (Saija-Leena Tiainen). Kurinpitolautakuntaan vuosiksi 2023–2024 valittiin puheenjohtajana toimiva Henrik Zilliacus (varajäsen Kimmo Oila) ja jäseniksi Jarmo Rasi (Satu Ruuskanen) ja Ringa Ropo (Lotta Hanski).
Eteläinen ja kaakkoinen alue yhdistyvät – SM-kilpailujen kiertojärjestys 2026–2030
Valtuusto päätti myös, että SUL:n eteläinen ja kaakkoinen alue yhdistyvät eteläiseksi alueeksi. Yhdistymistä esitti Eteläisen ja kaakkoisen alueen piirien yhteiskokous.
Kokouksessa lyötiin lukkoon myös Suomen mestaruuskilpailujen alueellinen kiertojärjestys vuosiksi 2026–2030. ( Liite 4_SMkiertojärjestys2630). Pääosa SM-kilpailuista päätetään liiton hallituksessa alueellisen kiertojärjestyksen mukaisesti.
Urheilututkimussäätiön apurahat julki
SUL:n liittovaltuustossa julkistettiin myös Suomen Urheilututkimussäätiön hallituksen myöntämät apurahat. Niitä saivat seuraavat hakijat: Krista Tapaninaho 3500 euroa, Pekka Peltokallion rahastosta), Aapo Räntilä (3000), Eeli Halonen (3000), Heidi Jarske (2000), Johanna Kotikangas (2000), Nikke Vilmi (3000) ja Olli-Pekka Nuuttila (2000).
Suomen Urheilututkimussäätiön tarkoituksena on edistää, kehittää ja tukea sellaista tieteellistä perus- ja sovellettua tutkimusta, joka pyrkii fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen.
