Lempäälän Kisa Yleisurheilua edustava 20-vuotias Santtu Heikkinen ei ujostele tavoitteissaan: – Ensi kesänä 1500 metrin Suomen ennätys!

Nykyinen SE on jo 50 vuoden takaa, kun Pekka Vasala tyylitteli Münchenissä 1972 olympiavoittoon ajalla 3.36,33. Antti Loikkanen sivusi tulosta kesällä 1980 käsiajalla 3.36,3.

Heikkisen ennätykset paranivat viime kesänä reilusti, 800 metrillä 1,5 sekuntia aikaan 1.48,10 ja 1500 metrillä nelisen sekuntia lukemiin 3.41,65.

– Varsinkin 1500 metrillä oli toiveissa jopa hiukan kovempikin aika. Uskalsin ennustaa jo juhannuksena, että Santulla alkaa olla paukut 3.40:een, kertoo valmentaja Veli-Matti Ranta.

Vauhtijuoksu oli tarjolla Ruotsi-ottelussa, mutta siellä Heikkinen tunnusti ujostelleensa tilastoissa kovempia ruotsalaisia ja jäi odottelemaan juoksun loppuvaiheessa turhaan heidän siirtojaan. Santtu sijoittui lopulta kolmanneksi ennätyksellään 3.41, kun kärkikaksikko Andreas Almgren ja Joonas Rinne painelivat 3.39:ään.

Heikkisen toinen tavoite on alle 23-vuotisten EM-kisat Espoossa heinäkuussa.

– Siellä on luvassa varmaan kannustustakin, kun ovat melkeinpä kotikisat, Heikkinen toteaa.

Pitkällä tähtäimellä Heikkisen päämatkana saattaa olla 1500 metrin lisäksi myös 3000 metrin esteet tai 5000 metriä. Jo kaksi vuotta sitten hän tekaisi esteissä tuloksen 9.07, joka on 18-vuotiaalle loistotulos. Vuosi sitten plakkariin tuli Kalevan kisojen pronssia, vaikkakin enemmän sen ansiosta, että Topi Raitasen juoksu hylättiin ratarikon takia.

– Ensi kesänä päämatka on vielä 1500 metriä, mutta sen jälkeen ohjelmaan voisi ottaa enemmän myös estejuoksua. Santulla on taitoa siihen lajiin, ja vesiesteenkin hän pystyy ottamaan suoralla aitomisella. Kestävyys on ollut jarruna esteissä, mutta juniorisarjojen 1500 ja 2000 metrin estematkoille se vielä riitti, Ranta toteaa.

Määrätietoisuutta ja taktiikkaa

Koville kehitysodotuksille on katetta, sillä Santtu Heikkinen on noussut esille määrätietoisilla juoksuillaan, joissa kovaa yrittämistä riittää maaliviivoille saakka.

Heikkinen miettii myös taktiikkaansa, vaikka aina toteutus ei ole mennyt putkeen. Viime kesänä Joensuu Kalevan kisoissa hän antoi helpon voiton Joonas Rinteelle jäätyään hidasvauhtisessa juoksussa ennen kirivaihdetta turhan kauas kärkikahinoista.

– Se oli kova pettymys Santulle, ja hän kelasi kisan jälkeen juoksun tapahtumia pitkään videolta. Lopulta minun piti sanoa, että nyt videot loppuu ja katse eteenpäin, Ranta naurahtaa.

Nuorten arvokisoista Heikkisellä on kokemusta kesältä 2021, kun hän oli EM-kisoissa 1500 metrillä kuudes ja MM-kisoissa yhdeksäs. Tason nousu alle 3.40:n tarkoittaisi jopa mitaliodotuksia Espoossa 23-vuotisten EM-kisoissa.

Mistä kesän 2022 hyvä kehitys johtui?

– Sain yhden treenivuoden lisää alle, mikä takasi tasaisen kehityksen. Jo vuosi sitten kesällä 2021 olisi voinut kulkea kovemmin kuin silloinen 3.45, mutta jalkojen kanssa oli pientä ongelmaa, Heikkinen kertoo.

– Toinen tekijä oli, että olen päässyt lisäämään vauhtikestävyysharjoittelua.

Valmentaja Ranta on kehitystekijöiden kanssa samoilla linjoilla.

– Harjoittelu on mennyt koko ajan eteenpäin, vaikka kaikkea pientä säätämistä onkin ollut. Viime harjoituskausi alkoi puolen vuoden varusmiespalveluksella, jossa varsinkin syksyn kolme ensimmäistä kuukautta olivat vaativia ja vaikuttivat harjoitteluun. Sovimme silloin, että mennään ne kuukaudet armeijan ehdoilla.

– Hyvää kehitystä on tullut varsinkin vauhtikestävyydessä. Kontrolliharjoitusten perusteella anaerobisen kynnyksen kilometrivauhti on parantunut viimeisen vuoden aikana noin 15 sekuntia, Ranta kertoo.

Juoksijan jalat vaativat jatkuvaa huolenpitoa, vaikka pahempia vammoja ei olekaan ollut.

– Santulla on hyvä tuntemus omaan kehoonsa, ja hän osaa reagoida heti tilanteeseen, jos joku paikka vihoittelee. Esimerkiksi viime kevään SM-maastot jätimme väliin aivan viime hetkellä.

Heikkisen harjoittelumäärät ovat toistaiseksi kestävyysjuoksijoiden mittarilla arvioituna vaatimattomat, menneenä kautena 3300 kilometriä. Ilman armeijakuukausia lukema olisi noussut lähelle neljää tuhatta. On helppo ennustaa, että jo pelkästään harjoittelua lisäämällä kehitys kohti SE-lukemia on täysin realistinen tavoite.

Valmentaja löytyi kotikylältä

Heikkisen ja Rannan yhteistyö alkoi kesän 2021 alussa. Sitä ennen valmennuksesta vastasi Santun isä Markku Heikkinen, ja hetken poika harjoitteli myös omin neuvoin.

Urheilijan ja valmentajan yhteistyö on luontevaa, sillä molemmat asuvat Lempäälässä ja Ranta on tuntenut ja ollut Santun kanssa tekemisissä jo hänen juniorivuosistaan lähtien. Ranta on valmennuksen monialayrittäjä, ja hänen talliinsa kuuluvat huippukävelijät Aleksi Ojala ja Tiia Kuikka, muutamia juoksijoita sekä kuntojuoksijoita. Valmennuksen lisäksi hän tekee hierontaa ja toimii Tampereella kestävyysjuoksun keskusvalmentajana.

– Asumme viiden kilometrin päässä toisistamme ja pystymme tapaamaan useita kertoja viikossa, Heikkinen kertoo.

– Valmentamisesta oli puhetta jo aikaisemmin, mutta koska Santulle tuli kehitystä koko ajan, niin sanoin, että jatketaan toistaiseksi yhä niin että olen mentorina taustalla, Ranta muistelee.

Ranta kehuu suojattinsa oma-aloitteisuutta.

– Santtu on tutkinut ja lukenut harjoittelusta paljon ja seuraa tiiviisti urheilua muutenkin. Hän aloitti esimerkiksi juoksijoita kiinnostavat tupla-vk:n kokeilut itsenäisesti jo pari kolme vuotta sitten.

Nyt tuo tupla-vk, vauhtikestävyyttä kehittävä harjoitus kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, toteutuu säännöllisesti Santun ohjelmassa. Vauhtikestävyyttä kertyy tällä peruskuntokaudella viikon aikana kolme kertaa, tiistaisin tupla-vk:na ja torstaisin yhtenä harjoituksena. Torstaina toisena harjoituksena on aamupäivän nopeustreeni.

– Lempiharjoituksiani ovat kaikki kovemmat treenit. Vauhtikestävyydessä käytän pääsääntöisesti erimittaisia intervalleja. Ne harjoitukset eivät itse asiassa ole kovinkaan kovia, paremminkin jarruttelua, kun haluaa pitää laktaattiarvot tavoitteena olevalla tasolla, Heikkinen selvittää.

Peruskuntokaudella viikon kovin harjoitus on yleensä mäkivedot, (10 + 8) × 200 metriä loivaan ylämäkeen. Palautus on hölkkä takaisin ja sarjan välissä neljä minuuttia.

– Kävin juuri vetämässä nuo keskiaikaan 30,5 sekuntia, Heikkinen kertoi tätä haastattelua tehtäessä lokakuun puolessa välissä.

Ohjelmassa on usein myös korvaavaa harjoittelua. Siinä lempilajeja ovat crosstrainer, vesijuoksu ja sisäpyöräily. Vesijuoksua hän harrastaa varsinkin kesällä, kun uimaan pääsee ulkoveteen.

Peruskuntoa vuoristosta, vauhtia merenpinnan tasolta

Tällä hetkellä Heikkisen harjoittelun tilanne on mainio.

– Juoksu kulkee, eikä ongelmia ole. Sen kummempaa lepoa en kisakauden jälkeen pitänyt, koska viime kausi oli kuitenkin aika rikkonainen armeijan ja kevään ongelmien takia. Koronankin ehdin sairastaa huhtikuussa, onneksi vain lievänä, juoksija kertoo.

Syksyn ohjelmaan kuuluu kolmen viikon vuoristoleiri Font Romeussa yhdessä Mustafe Muusen ja Samu Mikkosen kanssa. Vuoristoleiri on Heikkiselle ensimmäinen. Siihen hän valmistautuu viikon sopeutumisjaksolla Pajulahden alppimajassa, jota hän on käyttänyt pari kertaa aikaisemminkin.

– Tähtään talven hallikauteen, ja sitä ennen haluan tehdä alkutalven vauhtitreenit merenpinnan tasolla.

Isoja asioita on tapahtumassa Heikkisen elämässä muutenkin, kun hän aloitti opinnot Turun kauppakorkeakoulussa. Uusi kämppäkin on jo vuokrattu Turusta, mutta sinne muuttoa hän ei ole vielä kiirehtinyt.

Santtu Heikkinen

Syntynyt 12.6.2002

Kehitys 800 ja 1500 metrillä:
2017 2.04,29 / 4.21,32, 2018 1.58,76 / 4.07,62, 2019  1.53,62 / 3.55,22, 2020  1.51,45 / 3.50,63, 2021  1.49,74 / 3.45,48, 2022  1.48,10 / 3.41,65.