Aitajuoksijat Viivi Lehikoinen, Reetta Hurske sekä kolmiloikkaaja Senni Salminen nousivat viikonvaihteen Ruotsi-ottelussa Hakaurheilijoiden joukkoon. Hakaurheilijaksi pääsee, kun on saavuttanut kansainvälisissä arvokilpailuissa, maaotteluissa tai SM-kilpailuissa yhteensä 20 pistettä.

Lehikoinen urakoi maaottelussa 400 metrin aidat, 400 metriä ja 4 x 400 metrin viestin ja on nyt Hakaurheilija numero 348. Lehikoisella on koossa 23,5 pistettä.

Hurske voitti maaottelussa 100 metrin aitajuoksun kuten vuosi sitten Tukholmassa. Voitto nosti hänet Hakaurheilijaksi numeroksi 350. Hurskeella on koossa 22 pistettä.

Salmisella ja Monosella sama pistemäärä

Senni Salminen kilpaili viikonvaihteessa kolmiloikassa ja pituushypyssä ja nousi Hakaurheilijaksi numero 349. Hänellä on Hurskeen tapaan koossa 22 pistettä.

– Sennin valmentaja Matti Monosen hakanumero on 304. Hänellä on täsmälleen samat pisteet kuin Sennillä nyt, sanoo Hakaurheilijoiden pistelaskennasta ja tilastoista vastaava Esa Kaihlajärvi.

Uusia Hakaurheilijoita on tänä vuonna tullut kaikkiaan viisi

 – Eniten lisäpisteitä hakaurheilijoista ovat tänä vuonna saavuttaneen Kristiina Mäkelä, jolla on nyt yhteensä 69 pistettä, Topi Raitanen, joka on noussut 55:een pisteeseen sekä Simo Lipsanen ja Lassi Etelätalo, joilla on nyt koossa 48 pistettä, Kaihlajärvi sanoo.

Hakaurheilija-järjestelmä syntyi 1960-luvulla, kun Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtaja Kalevi Kotkas halusi synnyttää Ruotsin monilajisen Stora Grabbar -kunniamerkkijärjestelmän tapaisen palkitsemisjärjestelmän pelkästään yleisurheilulle. Hakaurheilijoiden pistetilaston kärjessä on Tero Pitkämäki.