Aikuisten arvokisoja vuodesta 2012 ja 20-vuotiaasta lähtien, 20 kertaa. Melkeinpä kaikissa hyviä suorituksia, mutta ilman jättipaukkua tai useimmiten edes ilman pistesijoja.
Tämän verran tarvittiin kokemusta ja arvokisatunnelmia, jotta Kristiina Mäkelä oli valmis ottamaan Euroopan mestaruuskisojen hopeaa kolmiloikassa.
Tänään se toteutui uudella ennätyksellä 14,64, joka on samalla uusi Suomen ennätys, kun Senni Salmisen entinen noteeraus parani sentillä. Mäkelä sai parhaan tuloksensa toisella hypyllään.
Kaiken lisäksi tämä oli ensimmäinen kerta, kun Mäkelä sai SE:n nimiinsä.
– Nyt tuntuu tyhjältä. Ei ole sanoja, mutta mahtavalta tuntuu. Vie vähän aikaa, että tämä iskee, olivat Mäkelän ensimmäiset sanat Ylen kisahaastattelussa.
Mitkä ovat olleet käänteentekevät hetket urallasi?
– Valmentajani Tuomas Sallinen ja henkinen kasvuni mitä on elämän varrella tullut.
– Hypystäni en muista oikeastaan mitään. Tiesin että tuo tulos oli minulla olemassa, ja ihanaa että se toteutui tänään.
Euroopan mestaruus meni Ukrainan Maryna Bekh-Romanchukille huipputuloksella 15,02, hopeaa Mäkelälle ja pronssia Israelin Hanna Minenkolle, 14.45. Senni Salminen oli kilpailun seitsemäs tuloksella 14,13.
Salminen rakentaa uutta itseluottamusta
Salminen hän hyppäsi tuloksensa ensimmäisellä yrityksellään, mutta sen jälkeen tauluun kertyi vain rukseja yliastumisista.
Hän menetti kisassa sentillä Suomen ennätyksen, mutta sai itselleen ensimmäisen ja samalla hyvän sijoituksen arvokisojen finaalissa.
– Ensimmäinen hyppy oli hyvä vastatuulen nähden. Mutta sen jälkeen hypyt menivät pakottamiseksi, ei ollut enää väliä ruksien määrällä, sen verran huonoja hyppyjä olivat.
Tuuli kiusasi kolmiloikkakilpailua.
– Olosuhteet olivat mitä olivat, mutta kyllä mimmit menivät pitkälle, ei ollut olosuhteista kiinni.
– Olen saanut itseluottamustani takaisin, ja kyllä minä nämä sentit otan vielä itselleni.
Mäkelä ja Salminen olivat ennen kilpailuaan aitiopaikalla näkemässä Topi Raitasen kultajuoksun.
– Halit pääsimme antamaan, kun Topi siitä ohi paineli kunniakierrostaan. Oli hieno hetki.
Valmentaja Sallinen: ”Neljän vuoden työ loksahti nyt kohdalleen”
Mäkelän valmentaja Tuomas Sallinen on ollut tuttu näky kolmiloikkapaikan vierellä urheilijansa tukena.
– Erityisen hyvältä tämä tuntuu, kun on mennyt pitkään, ettei kunnon onnistumisia ole tullut. Mutta näköjään menestys on mahdollista, kun tekee paljon töitä ja uskoo siihen, Sallinen kommentoi Ylen haastattelussa.
Sallisen mukaan Mäkelä on edennyt EM-kisaan rauhallisin mielin. Mikään asia ei ole ollut huonosti.
– Muutokset tekniikassa tämän kesän aikana ovat olleet ratkaiseva askel eteenpäin. Niitä on harjoiteltu neljä vuotta, mutta aikaisemmin ne eivät ole vielä onnistuneet. Kysymys on ensimmäisen loikan alastulosta ja asennon säilymisestä sen jälkeen. Harjoitteissa se on onnistunut, mutta kilpailutilanteessa ei.
– Tietysti myös kokemuksen karttuminen arvokisoista on ollut tärkeää. Nyt sitä päästiin hyödyntämään.
Lehikoinen aitoi kuudenneksi EM-finaalissa: ”Niin paljon vauhti pysähtyi noihin tuuliin”
22-vuotias Viivi Lehikoinen sijoittui Münchenin EM-kilpailuiden naisten 400 metrin aitajuoksussa kuudenneksi. Euroopan mestaruuden voitti hänen hollantilainen harjoitustoverinsa Femke Bol.
Lehikoisen aika oli haasteellisissa olosuhteissa 55,58. Bolin voittoaika 52,67 on uusi kisaennätys.
Lehikoinen oli tyytyväinen sijoitukseensa, muttei suoritukseensa.
– Verkka meni tosi hyvin. Juoksussa jotenkin jo alkusileä meni tosi huonosti. Keskittyminenkin herpaantui. Otin kaksi ylimääräistä askelta jo ensimmäiselle aidalle.
Kilpailu juostiin vain 17 asteen lämpötilassa. Tuuli pyöri todella vaikeasti. Samaan aikaan hypätyssä naisten kolmiloikassa mitattiin sekä useita voimakkaita vastatuulia että voimakkaita myötätuulia.
– Niin paljon vauhti pysähtyi noihin tuuliin. Vastaista oli takasuoralla ja toisessa kaarteessa. Tosi huono juoksu, Lehikoinen kritisoi itseään.
– En päässyt parhaaseen suoritukseeni. Kaikilla oli kyllä vähän alavireistä, Lehikoinen pohdiskeli.
Lehikoinen sipsutti usealle aidalle rikkonaisella rytmillä. Loppusuoralle hän saapui kahdeksantena, mutta kamppaili maalisuoralla kuudenneksi.
Tulostaso oli voittaja Femke Bolia lukuunottamatta paljon välieriä heikompi. Toiseksi ja kolmanneksi aitoivat Ukrainan edustajat Viktoria Tkatshuk ja Olga Ryzhykova.
Pronssimitaliaika oli 54,86. Lehikoisen välierässä juoksema Suomen ennätys on 54,50.
Helsingin IFK:ta edustavaa Lehikoista valmentavat Laurent Meuwly ja kotimaassa Mikael Ylöstalo.