Hämeenlinnan Tarmon T-klubi valmennusseminaari pureutuu tänä vuonna anaerobisesti tuotettua energiaa painottavien lajien valmennukseen. Seminaari järjestetään Hämeenlinnassa lauantaina 24. syyskuuta. Seminaarin nimi on Hapottaako – tuloksiin laktaattilajeissa hapottamalla vai lavealla nopeus- ja kestävyysreservillä?

Seminaarin kahdessa ensimmäisessä puheenvuorossa rautaisen tutkija- ja valmentajataustan omaavat liikuntatieteiden tohtorit Juha Peltonen ja Ari Nummela valottavat anaerobisen harjoittelun, hapottamisen perusteita ensisijaisesti tutkimustyön ja faktatiedon näkökulmista.

Peltonen paneutuu ympäristöolosuhteiden vaikutuksiin kestävyyslajien hapottamisessa, kuten elimistön vähentynyt hapensaanti (hypoksia), kohonnut hapensaanti (hyperoksia), kuuma tai kylmä. Kyseisiä vaikutuksia urheilija kohtaa muun muassa korkeanpaikan harjoittelussa tai oleskellessaan alppimajassa.

Nummela tarkastelee anaerobisen harjoittelun ohjelmointia urheilu-uran eri vaiheissa. Teema on puhuttanut valmentajia paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Yleisen käsityksen mukaan voimakkaasti hapottavaan harjoitteluun tulee lapsi- ja nuorisovalmennusvaiheissa suhtautua hyvin maltillisesti. Tästä huolimatta  huomattavan nuoret urheilijat nousevat nykyisin huipputuloksiin esimerkiksi juoksulajien mailimatkoilla.

Helander: 400 m:n aidoissa nopeudesta hapottamisen kautta kestävyyteen

Seminaarin valmentajapuheenvuorojen yhteinen nimittäjä on pitkä kokemus omasta aihepiiristä urheilijana ja valmentajana. Tuija Helander keskittyy aidatun ratakierroksen valmennuksellisiin haasteisiin sivuamalla seminaarin otsaketta – tuloksiin hapottamalla vai optimoimalla ominaisuuksien ääripäät, nopeus ja kestävyys?

Helander oli 400 metrin aitojen finalisti Los Angelesin olympiakisoissa 1984 ja Rooman MM-kisoissa 1987. Roomassa, 26-vuotiaana Helander juoksi pitkään voimassa olleen Suomen ennätyksen 54,62. Samana vuonna syntyi myös ylimatkan, 800 metrin oma ennätys 2.10,84. Sileän 400 metrin ennätyksensä 52,32 Helander teki kaksi vuotta aiemmin. Sen sijaan 200 metrin ennätys 23,98 syntyi 1989.

Helanderin valmennettavista Heidi Salminen juoksi viime kesänä 18-vuotiaana 400 metrin aitojen junioreiden maailmanmestariksi ajalla 56,94.

Nikander tarkastelee hapottamista maastohiihdon näkökulmasta

Maastohiihtäjä ja väitöskirjatutkija Aku Nikander tarkastelee hapottamista oman lajinsa näkökulmasta. Maastohiihdossa anaerobista kapasiteettia ainakin teorian tasolla painottava sprintti on noussut isoon asemaan. Laji ei kuitenkaan näytä eriyttävän urheilijoita sprintin tai pidempien matkojen hallitsijoiksi läheskään siinä mitassa kuin mitä tapahtuu juoksulajeissa.

Nikanderilla on tähän muitakin vastauksia, kuin aerobisen kapasiteetin ja palautumiskyvyn korkea korrelaatio lajissa, jossa finalistit hapottavat kussakin kilpailutapahtumassa neljä kertaa.

Rinne kertoo Joonas Rinteen ”hapottamisesta” uran eri vaiheissa

Minna Rinne tekee yhteenvedon hapottamisen merkityksestä valmennettavansa Joonas Rinteen uralla, sen eri vaiheissa. Minna Rinne (o.s. Mäkelä) juoksi 19-vuotiaana juniorina 800 metriä 2.07,93 ja 1500 metriä vuotta myöhemmin 4.22,29.

Joonas Rinteen tähänastinen profiili on mielenkiintoinen: 800 metrillä hän juoksi M17-sarjan SE:n 1.51,02 vuonna 2012. Tämän jälkeen tuli viiden vuoden hitaan, joskin tasaisen kehittymisen jakso, joka tuotti tuloksen 1.49,83 vuonna 2017, kun Rinne oli 22-vuotias.

Kaksi viimeistä kautta ovat nostaneet Saarijärven Pullistuksen juoksijan kehityksen lentoon 800 metrillä tuloksin 1.47,87 ja 1.45,96. Samaan aikaan 1500 metriä kulki toissa- ja viime vuonna 3.40,38 ja 3.38,56. Näitä tuloksia Rinne, 27, on lähestynyt enemmän nopeuden kuin kestävyyden kautta. Kauden 2020 ratakierroksen kokeilu Saarijärven Juhannuskisoissa toi tuloksen 48,80.

T-klubin valmennusseminaari on vakiinnuttanut paikkansa valmentajien ja valmennuksesta kiinnostuneiden vuotuiseksi täydennyskoulutustapahtumaksi. Seminaarin yhteistyökumppaneita ovat Suomen Valmentajat, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen Sanomat ja Hämeen Liikunta ja Urheilu.

Seminaariohjelman ja ilmoittautumistiedot:

Jarmo Mäkelä    

T-klubin valmennusseminaari: Hapottaako – tuloksiin laktaattilajeissa hapottamalla vai lavealla nopeus- ja kestävyysreservillä”.

Aika: 24.9.2022 klo 13.00-17.00

Paikka: Hämeenlinnan Raatihuoni

Klo 13.00 Seminaarin avaus

Klo 13.10 Ympäristöolosuhteiden (hypoksia, hyperoksia, kuuma, kylmä) vaikutus  hapottamiseen kestävyyslajeiss

– Juha Peltonen, LitT, dosentti, HULA

Klo 13.50 Anaerobisen harjoittelun ohjelmointi urheilu-uran eri  vaiheissa.

– Ari Nummela, LitT, valmentaja, KIHU

Klo 14.30 Kahvitauko

Klo 15.00 Aidatun ratakierroksen tuloksiin hapottamalla vaiko ääripäiden (nopeus/kestävyys) kautta?

– Tuija Helander, valmentaja

Klo 15.30 “Hapottamisen” rooli maastohiihdossa

– Aku Nikander, maastohiihtäjä, väitöskirjatutkija

Klo 16.00 Hapottamisen merkitys Joonas Rinteen uralla sen erin vaiheissa

– Minna Rinne, valmentaja

Klo 16.30-17.00 Seminaarin yhteenveto

– Seminaariesiintyjät ja osanottajat

Seminaarin puheenjohtajana toimii liikuntaneuvos Jarmo Mäkelä

Ilmoittautumiset 20.90. 2022 mennessä: www.t-klubi.net tai Suomen Valmentajat ry:n sivuilta

Osallistumismaksu 30 € ilmoittautumisen yhteydessä T-klubin tilille: Nordea FI46 1135 3000 3192 44  viitenumero 3900

Tiedustelut: olavi.vuorinen@pp.inet.fi