Mikä on Kalevan malja -kiertopalkinnon historia ja merkitys nykypäivänä? Katsaus ikonisen palkinnon vaiheisiin avaa Seppo Martiskaisen Kalevan malja -artikkelisarjan. Liikkeelle lähdetään 113 päivää ennen elokuun 4.-7. Joensuussa kilpailtavia Kalevan kisoja.
Kalevan maljan historia alkaa vuodesta 1909. Silloin, tarkemmin sanottuna joulukuun 5. päivänä, tuotiin SVUL:n keskushallinnon kokoukseen yllätysvieras, Kalevan malja. Sen lahjoittivat Henkivakuutusyhtiö Kalevan työntekijät ”maamme nuorison terveellistä kehitystä tarkoittavan yleisurheilun edistämiseksi”. Kalevan maljan lahjoittivat yksityishenkilöinä yhtiön henkilökuntaan kuuluvat miespuoliset työntekijät omista varoistaan.
Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailutkin saivat Kalevan kisat -nimensä kiertopalkinnon komean nimen mukaan. Maljan lahjoittaneet Kalevan työntekijät olivat laatineet palkinnolle säännöt ja liittäneet ne palkinnon oheen. Näin ensimmäinen kilpailu Kalevan maljasta saattoi käynnistyä jo seuraavana vuotena. Jo maljakilpailun ensimmäisinä vuosina käytettiin termiä Kalevan-ottelu, kunnes vuonna 1915 Porissa järjestetyistä kisoista uutisoitiin Suomen Urheilulehdessä otsikolla ”Kalevan kisat”.
Kuten palkintoa esiteltäessä todettiin, ”lahjoituksen merkitys ei rajoitu sen aineelliseen arvoon, ei kullan kimallukseen eikä hopean hohtoon”. Maljaan on kaiverrettu lahjoituksen henkeä ja tavoitetta kuvaavat sanat ”Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämäärämme”.
Henkivakuutusyhtiön työntekijät kannustivat liikunnan ja urheilun pariin
1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa kilpaurheilu oli jo juurtumassa nuorison harrastukseksi. Kilpaurheilun asema hyväksyttynä toimintana ei ollut kuitenkaan yhtä kiistaton kuin nykyään voisi ajatella. Kansan keskuudessa kilpaurheilusta nostettiin esille sen riskit ja kielteiset tekijät. Kilpaurheilua pidettiin suomalaisen urheilun alkuvuosina varsin laajasti jopa terveydelle vaarallisena.
Sen takia onkin merkittävää, että juuri henkivakuutusyhtiön työntekijät olivat ensimmäisinä kannustamassa kansaa liikunnan ja kilpaurheilun pariin. Henkivakuutuskorvauksiahoitaessaan Kalevan työntekijät olivat nähneet, mikä tätä kansaa vaivasi ja mihin se kuoli – usein varsin nuorella iällä. Esimerkiksi Kalevan vakuuttamien, vuosina 1905–1909 kuolleiden, 950 henkilön keski-ikä oli vain 45,3 vuotta.
Ruumiillisen ja taloudellisen hyvinvoinnin nitominen yhteen voidaan nähdä myös yhtiön talouden kannalta perusteltuna tekona. Mitä terveempää kansa oli, sitä vähemmän yhtiö joutui maksamaan korvauksia.
Säännöt ovat muuttuneet toistuvasti
Kalevan maljan säännöt ovat vuosien saatossa muuttuneet toistuvasti. Alkuperäisten sääntöjen mukaan Kalevan maljasta kilpailtiin seurojen kesken yleisurheilun SM-kilpailulajeissa. Kyseessä oli alun perin puhdas seuraottelu, johon tosin vain muutama seura kykeni lähettämään kilpailukykyisen joukkueen. Paljolti tästä syystä SVUL:n Keskushallinto muutti kokouksessaan 23.11.1919 sääntöjä siten, että vuonna 1920 kilpailulajeiksi tulivat ”kaikki ne lajit, joissa Liitto mestaruuskilpailuja järjestää”. Jokaisesta voitosta sai yhden pisteen. Vuonna 1926 maljan voitti porvoolainen Akilles-seura lähes yksinomaan erinomaisten pyöräilijöidensä ansiosta. Tällöin katsottiin poiketun liian kauaksi maljan alkuperäisistä säännöistä, joten seuraavan vuoden alusta muut kuin yleisurheilulajit karsittiin pois.
Naisten ja tyttöjen lajit hyväksyttiin pitkän taistelun jälkeen mukaan miehiseen Kalevan malja -maailmaan vasta vuonna 1971. Naiset olivat tosin olleet ensimmäistä kertaa mukana Kalevan maljan pistekilpailussa jo 1920-luvulla, kun naisten 100 metriä oli SM-ohjelmassa. Naisten ja tyttöjen viestinjuoksu ja maastojuoksu olivat mukana muutamana vuotena 1950-luvulla, mutta vuoden 1956 kilpailusta nekin karsittiin pois.
Maljan lahjoittajat muotoilivat alkuperäiset kahdeksan sääntöä, mutta antoivat maljan saajalle vapauden määrittää tekniset kilpailusäännöt. Myöhemmin alkuperäisten sääntöjen määräyksiin on tehty muutoksia. Vuonna 1956 ”oikean” Kalevan maljan rinnalle lahjoitettiin Maaseudun Kalevan malja, mutta sen historia kesti vain 11 vuotta.
Arvokas lisä suomalaisessa yleisurheilussa
Keskustelu Kalevan maljan hyödyllisyydestä suomalaisen yleisurheilun kehittäjänä on aika ajoin virinnyt kohtalaisiin mittasuhteisiin. Varsinkin silloin kun yksi seura on hallinnut kilpailua liian kauan, kiinnostus palkintoa kohtaan on vähentynyt ja sen poistamiselle on keksitty erilaisia syitä. Pahimmillaan palkinnon on väitetty heikentävän koko lajin toimintaedellytyksiä, varsinkin huippu-urheilun kannalta.
Maljaan kaiverrettu sanoma ”Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämäärämme” on ajankohtainen ja tärkeä myös tänä päivänä. Kumpikaan ei ole itsestäänselvyys ja molempien edistämiseksi Kaleva tekee töitä yhdessä Suomen Urheiluliiton kanssa.
Henkivakuutusyhtiö Kalevalle palkinto on tärkeä pala yhtiön lähes 150-vuotista historiaa. Maljan lahjoituksesta tähän päivään Kaleva on ollut Suomen Urheiluliiton kumppani ja viestinyt suomalaisten ruumiillisen ja taloudellisen hyvinvoinnin merkityksestä yhdessä SULin kanssa. Kalevan maljasta kilpaileminen on ollut arvokas lisä suomalaisessa yleisurheilussa ja on sitä tulevinakin vuosina. Sen todellinen arvo on moninkertainen sen rahalliseen arvoon verrattuna – ja ennen muuta – sen voittaminen on sekä urheilijoille että seuralle hienoa.
Seppo Martiskainen
FAKTAT: KALEVAN MALJA
Maljan valmistaja: Oy Tillander Ab
Lahjoitettu: SVUL:lle 1909
Ensimmäinen kilpailu: Viipurissa 1910
Kilpailtu yhteensä: 110 kertaa
Välivuodet: 1941 ja 1944
Voittajaseuroja: yhteensä 14
Eniten voittoja: Helsingin Kisa-Veikot 56
Viimeisin voittaja: Tampereen Pyrintö 434,5
Pisteitä jaossa: 6172
Kalevan malja -mitalijoukkueet 1910 – 2021
Kalevan Malja -kilpailun säännöt