Reilut kolmekymmentä valmentajaa päätti hiljattain yleisurheilun kolmostason valmentajatutkinnon, jonka lähijaksot toteutettiin pääosin Liikuntakeskus Pajulahdessa.

– Oli hienoa ja tärkeää, että saatiin tutkinto liikkeelle muutamien välivuosien jälkeen. Tutkintoryhmä oli erinomaisen innostunut ja oppimisnälkäinen, tutkinnon johtajana toiminut Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni totesi.

Innostunut oli tunnelma myös tutkinnon suorittaneilla.

– Sain ihan valtavan määrän tietoa ja oivalluksia. Tutkinto vahvisti tunnetta, että näistä asioista haluaa oppia vielä enemmän. Toivon mukaan oppi näkyy jollakin aikajänteellä omassa valmennuksessa, oululaisvalmentaja Sami Loponen summasi tuntojaan.

Samaa mieltä oli ex-pikajuoksija ja pitkään valmentajana toiminut Marja Salmela.

– Vaikka on tietoa, koulutus kannattaa aina. Aina on aukkoja, eikä näissä hommissa tule koskaan valmiiksi, Salmela muistutti.

Valmentajana toimiminen ja kehittyminen teemana

Kolmostason valmentajatutkinnon tavoitteena on, että valmentaja osaa suunnitella ja valmentaa yleisurheilijoita, hallitsee lajianalyysin, urheilija-analyysin ja valmennuksen ohjelmoinnin perusteet kansainvälisen tason tuloskehityksen mahdollistavalla tavalla. Tutkinto myös ohjaa valmentajaa kehittämään omaa osaamistaan systemaattisesti.

– Tutkinnolla noin puolet opinnoista oli yhteisiä opintoja ja puolet lajiryhmäopintoja. Tutkinnolla pidettiin yhteensä neljä torstaista-sunnuntaihin -lähijaksoa. Osa opinnoista tapahtui itsenäisenä etäopiskeluna ja erilaisina valmistautumistehtävinä, Finni kertoo.

– Jokainen opiskelija sai valita oman lajiryhmän ja lajiopinnot toteutettiin viidessä lajiryhmässä: pikajuoksut, kestävyys, joka piti sisällään kestävyysjuoksun ja kilpakävely, hypyt, heitot ja moniottelut.

Kaikille yhteisissä yleisopinnoissa käsiteltiin valmentajalle tärkeitä aihekokonaisuuksia, jotka liittyivät mm. harjoittelun ohjelmointiin, kuormittamisen periaatteisiin ja kuormituksen seurantaan, hermolihasjärjestelmän ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan, urheilupsykologiaan, liikemekaniikan perusteisiin ja suorituskyvyn testaamiseen sekä tekniikoiden analysointiin.

– Jokaisella lähijaksolla opinnoissa kulki mukana teema valmentajana toimimisesta ja kehittymisestä.  Osana opintojaan opiskelijat suorittivat myös Puhtaasti paras -verkkokoulutuksen ja Vastuullinen valmentaja -verkkokurssin, Finni kertoo.

Koponen: Automatkalla käytiin etätehtävät läpi 

Lajiopinnoissa kouluttajina toimivat SUL valmennusorganisaation lajivalmentajat ja -vastaavat. Heittojen lajiryhmässä testattiin mallia, missä yksi lajiopintojen lähijakso toteutettiin maajoukkueohjelman sisällä. Rinkilajien jakso toteutui Tampereella ja keihään Kuortaneella.

– Kokemukset ja palautteet pilotista olivat niin rohkaisevia, että pyrimme toteuttamaan vastaavia myös seuraavalla tutkinnolla. Se käynnistyy syksyllä 2023, Finni sanoi.

Tytärtään Laura Loposta valmentaja Sami Loponen koki, että tutkinto täytti hänen toiveensa.

– Olen ylitsevuotavan kiitollinen. Meidän tilanteeseen tutkinto toi perspektiiviä. Pajulahden pihaan on meiltä 500 kilometriä. En olisi tuota edestakaista matkaa viitsinyt neljää kertaa tehdä, ja ottaa palkatonta vapaata, jos olisin kokenut, etten saa sille vastinetta, Loponen sanoi.

– Erityisopettajana minulla on cv:ssä mittava kavalkadi erilaisia koulutuksia ja voin sanoa, että Jarkon hengenluonti ja organisointi oli ainutlaatuista. Myös ryhmä oli hyvä samoin kuin asiantuntevat luennoitsijat.

Loposella oli valmennettava mukana lähijaksoilla, joten automatkat Pajulahdesta Ouluun käytettiin saadun tiedon puimiseen.

– Automatkalla käytiin etätehtävät läpi ja harjoituksissa saadut opit otettiin heti käyttöön, Loponen kertoo.

Salmela: Tutkinto oli kovatasoinen

Valmentaja Petteri Jouste houkutteli aikanaan Marja Salmelan mukaan valmennukseen sen jälkeen, kun tämän pikajuoksu-ura päättyi 1990-luvun puolivälissä.

– Oma elämäntilanne on kuitenkin ollut sellainen, etten aiemmin ole ehtinyt valmentajan loppukoulutusta käymään, mutta Petteri on ollut koko ajan mentorina. Häneltä on voinut kysyä, mitä olen halunnut tietää, Salmela sanoo.

Tällä haavaa omien valmennettaviensa ohella naisten 4 x 100 metrin viestimaajoukkuetta vetävä Salmela kuvasi tutkintoa tasokkaaksi.

– Mukana oli paljon aika nuorten urheilijoiden valmentajia, mutta erittäin tietäviä. Se paistoi läpi ja osaltaan vaikutti siihen, että tutkinto oli niin kovatasoinen, Torniossa englannin ja ruotsin kielen opettajana työskentelevä Salmela kiitteli.

Valmentajatutkinnon (3. taso) 2021-2022 suorittaneet: Jussi Anttonen, Kirsi Mänty, Marja Salmela, Sami Loponen, Tatu Väänänen, Eemeli Kaartinen, Olli Santahuhta, Juha Lehto, Joni Rouhiainen, Riku Valtonen,

Mika Naula, Kristiina Repo, Merja Penttinen, Jenni Lautiala, Mikko Liukka, Minna Lamminen, Sanna Kullberg, Pasi Päällysaho, Juha Pönniä, Vesa Harmaakorpi,

Valtteri Kuuranne, Piia Posti, Nikke Vilmi, Lari Valtanen, Tuomas Kekki, Anne Partanen, Janne Liimatainen, Mikko Koivu, Jaakko Rantala, Tuula Sviili, Kaitsu Härkönen, Arto Heino. Aiempaa tutkintoaan täydensivät Paula Laakso, Diari Sharifi ja Mika Sirkka.