Sadan metrin Suomen ennätyksen rikkominen on uran keskeinen tavoite, pikajuoksija Samuli Samuelsson sanoo Yleisurheilupodcastin haastattelussa. Ennätys on Tommi Hartosen 21 vuotta sitten juoksema 10,21.
– Se on minulle ultimate goal. Sitä olen miettinyt siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran alitin 10,50 vuonna 2014, Samuelsson muistelee Veera Sahlbergin ja Joona Haaralan haastattelussa.
Samuelsson, 26, muistuttaa, ettei ole ainoa ennätyksen tavoittelija.
– Meillä on tällaisia uskomattomia lahjakkuuksia kuten Samuel Purola ja Riku Illukka, joka nosti viime vuonna nimensä suuremman yleisön tietoisuuteen. Siinä meitä on jo kolmin kappalein urheilijoita, jotka voisivat ennätyksen rikkoa, Samuelsson näkee.
Samuelsson kokee, että ennätyksen tavoittelua helpottaa lajin tason nousu.
– Vaikka Suomen pikajuoksun kärki ei ole älyttömästi kehittynyt, lajin taso on noussut. Suomen Top 20:een mahtuu koko ajan vain nopeampia ja nopeampia juoksijoita, Samuelsson arvioi.
– Se vie meitä kaikkia eteenpäin. Kalevan kisat on aina aikamoinen otatus. Siellä on useampi mies, joka voi voittaa, Samuelsson muistuttaa.
Samuelsson: ”Olin jo yhdessä vaiheessa sitä mieltä, etten juokse enää koskaan”
Samuelsson on juossut 100 ja 200 metriä 10,27 ja 20,73. Yleisurheilupodcastille Samuelsson sanoo, että hän jahtaa 100 metrin Suomen ennätystä, mutta se ei ole hänelle varsinainen päämatka.
– 100 metriä ei ole vakiintunut päälajiksi. Minulle se on 100 ja 200 metriä. Nuorempana 200 metriä oli se vähän parempi matka ja jos katsotaan kansainvälisesti, 200 metriä on matka, johon kannattaisi tähdätä, Samuelsson tuumii.
– Siellä on selkeästi paremmat mahdollisuudet pärjätä, koska 200 metrillä puhtaalla nopeudella ja lähtökiihdytyksellä ei ole niin suurta merkitystä. Kyse on enemmän nopeuskestävyydestä. Se on enemmän harjoitettavissa kuin puhdas nopeus, vaikka totta kai nopeuskin on harjoitettavissa.
Kuluvalla hallikaudella Samuelsson on juossut 60 ja 200 metrin halliratojen ennätyksikseen 6,65 ja 21,25. Kausi jatkuu vielä Tanskassa Aarhusin kansainvälisissä kilpailuissa 2. maaliskuuta. Talven tulokset ovat hyvää jatkoa uran uudelle nousulle sen jälkeen, kun akillesvamma kuntoutuksineen piti hänet kilpailuista sivussa kesän 2018 ja koko seuraavan vuoden.
– Olin yhdessä vaiheessa jo sitä mieltä, etten juokse enää koskaan. Vaikutti siltä, että kuntoutukset mitä tein, veivät akillesta koko ajan taaksepäin. Se vain kipeytyi lisää. Sitten meni motivaatio enkä tehnyt kuukauteen mitään. Sinä aikana se parani enemmän kuin millään kuntoutuksella, Samuelsson muistelee.
– Se oli kummallinen aikaväli. Vaikutti, ettei se tulee kuntoon ollenkaan. Mutta 2019 syksyllä pääsin sitten treenaamaan normaalisti.
”Mikke on suurin syy, miksi tulin niin hyvin takaisin”
Nykyisestä juoksuvireestään Samuelsson kiittelee valmentajansa Mikael Ylöstaloa. Hänen opeillaan juoksukunto löytyi nopeasti sen jälkeen, kun harjoittelu pääsi akillesvaivan jälkeen käyntiin.
– Ominaisuudet olivat varsinkin voiman osalta suhteellisen alhaalla, mutta siinä tuli paljon erilaisia oivalluksia. Keskityttiin tekniseen tekemiseen ja samalla tuli uusia liikkeitä ja ärsykkeitä, joka aina kehittää. Mikke on suurin syy, miksi tulin niin hyvin takaisin, Samuelsson kiittelee.
Viime syksynä Ylöstalon treeniryhmään liittyi myös Tuukka Huuskola, josta Samuelsson on löytänyt oivan harjoituskumppanin.
– Nyt olen tehnyt lähes jokaisen treenin yhdessä Tuukan kanssa. Se on ollut tosi mukava lisä harjoitteluun, kun on toinen pikajuoksija, joka on siinä mukana. Myös Kalliokuljun Valtteri on tehnyt paljon treenejä samaan aikaan, Samuelsson kertoo.
Ylöstalo valvoo myös Annimari Kortteen ja Viivi Lehikoisen harjoittelua ja valmentaa pikajuoksijoiden ohella pituushyppääjä Kristian Bäckiä.
– Siinä yhteisössä on hyvä pöhinä, Samuelsson hehkuttaa.
”Kaikki tähtää Münchenin EM-kisoihin”
Kuluvan kauden päätavoite on Münchenin EM-kilpailuissa.
– Kaikki tähtää EM-kisoihin, sinne on ykköstähtäin. Jos MM-kisoihin pääsee, se on vain bonus, Samuelsson linjaa.
Yleisurheilupodcastissa Samuelsson puhuu myös kotiseuransa Ikaalisten Urheilijoiden kilpailuista, urheilijan taloudesta, sosiaalisesta mediasta, optikon ammatista ja pesäpalloilusta.
Kuuntelee koko podcast täältä:
Kuuntele aikaisemmin julkaistut jaksot:
https://open.spotify.com/show/4TmUk3ZXeZOoiANo9TgsJX?si=u5gYJpVkSZ-aeWVWud0b3g