Pikajuoksijat Lotta Kemppinen ja Samuel Purola liittyivät päättyneen kilpailukauden tuomilla meriiteillä Hakaurheilijoiden joukkoon. Kemppinen on Suomen Urheiluliiton (SUL) hakaurheilija numero 344 ja Purola 345.

– Se on yksi etappi uralla, kun pääsee mukaan tuohon porukkaan, Kemppinen sanoo.

Samaa mieltä on Purola, joka Kemppisen tapaan sai täyteen Hakaurheilijalta vaadittavat 20 pistettä. Niitä voi kerätä kansainvälisistä arvokilpailuista, maaotteluista ja SM-kilpailuista.

– Tietää, että on tehnyt jotakin oikein, kun saavuttaa jotakin tuollaista, Purola sanoo.

Hakaurheilijajärjestelmä syntyi 1960-luvulla, kun SUL:n toiminnanjohtaja Kalevi Kotkas halusi synnyttää Ruotsin Stora Grabbar -kunniamerkkijärjestelmän tapaisen systeemin pelkästään yleisurheilulle.

Hakaurheilijoiden pistetilaston kärjessä ovat Tero Pitkämäki ja Paavo Nurmi.

Kemppinen: ”Vamman rikkoma tekniikkaa palasi raiteilleen”

Kemppinen ja Purola valmistautuvat jo täydellä tohinalla kartuttamaan Hakaurheilijatilaston pistekertymää. Kemppisen katse on hallikauden MM-kilpailuissa. Purolan suunnitelmissa on juosta talven startit harjoittelun lomassa.

– Pidin vain viikon ylimenokauden ennen kuin jatkoin harjoittelua, kun ei tullut pitkää kilpailukautta, Kemppinen viittaa kesällä Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa Cluj-Napocassa, Romaniassa, tulleeseen plantaarisvammaan, joka katkaisi kilpailukauden.

– Nyt on vahvistettu pohjetta ja akilleen seutua, että saadaan paikat kestämään. Muuten harjoittelussa on jatkettu aika samalla linjalla kuin edellisellä harjoituskaudella, Kemppinen sanoo.

Muutoksiin ei Kemppiselle ollut tarvetta. Hän juoksi viime talvena hallissa 60 metrin SE:n 7,16 ja kiihdytti Torúnin EM-kilpailuissa toiseksi. Kesällä hän pinkoi 100 metriä 11,33 ennen vamman aiheuttamaa kilpailutaukoa. Sen päätyttyä Kemppinen kiiti voitot Kalevan kisojen ja Ruotsi-ottelun 100 metrillä.

– Hallikauteen valmistautuminen onnistui hyvin, samoin halli- ja ulkoratakauden välinen jakso. Meillä on toimiva sabluuna, joten sillä mennään, Kemppinen sanoo ja kertoo, että juoksutekniikkakin on alkanut pikkuhiljaa löytää takaisin raiteilleen.

– Tekniikka pääsi vamman jälkeen vähän muuttumaan. Kontaktiaika oli aika pitkä, mutta nyt se rupeaa tuntumaan jo aika normilta ja juoksu on helpompaa.

Hallikaudella Kemppisen tavoite on onnistua maaliskuussa maailman hallimestaruuskilpailuissa Belgradissa, Serbiassa.

– MM-hallista haen mahdollisimman hyvää sijoitusta ja ennätystä lähden parantamaan, Kemppinen arvioi hallikauden tavoitteitaan.

Purolan tähtäin Münchenin EM-kilpailuissa

Purola viiletti kesän mittaan 200 metrin ennätyksensä 20,79 ja oli erityisen väkevässä vedossa syyskesän kilpailuissa. Hän juoksi 100 ja 200 metrin voitot Kalevan kisoissa ja Ruotsi-ottelussa, jossa hän myös ankkuroi Suomelle voiton 4×100 metrin viestissä.

– Pääsin aloittamaan treenikauden hyvältä tasolta, kun kunto oli nousussa vielä kilpailukauden jälkeen. Juoksin Pajulahdessa ylimenokauden jälkeen lentävän 30 metriä 2,76. Eikä se ollut ihan täysillä vedetty, otin sen aika varovaisesti, Purola kertoo.

Purolan ensi kauden tavoitteet ovat Münchenin elokuisissa EM-kilpailuissa. Hallikaudella ei hänen suunnitelmissaan ole isoa roolia.

– Hallikausi ei ole ohjelmassa normaalisti sikäli, etten hae sinne erikseen teräkuntoa. Hallikausi vedetään harjoitusten lomassa. Tähtäin on kesän kisoissa. Tarkoitus on viedä läpi pitkä peruskuntokausi, Purola sanoo.

– EM-kilpailut ovat kauden päätavoite. Minimitavoite on päästä mukaan. Ja jos mukana olen, sieltä haetaan niin korkeaa sijoitusta kuin mahdollista.