Jarkko Kinnunen lähtee haikein mielin uransa neljänteen olympiakisojen 50 kilometrin kävelyyn. Haikein mielin, koska Japanin aikaa perjantaiaamuna kello 5.30 Sapporossa käytävä kilpailu päättää lajin vuodesta 1932 alkaneen olympiahistorian.

– Se on matkana hieno ja jotenkin omalaatuinen. Valitettavaa, että se jää ohjelmasta pois. Mutta eihän sille mitään voi. Maailma muuttuu Eskoseni, Kinnunen siteeraa Nummisuutareita.

Perjantainen kilpailu tarjoaa Kinnuselle, Aleksi Ojalalle ja Aku Partaselle täysveriset jäähyväiset. Kilpailun alkaessa lämpötila kahden kilometrillä reitillä on 24 astetta. Kun tullaan maaliin, lämmintä on noin 30 astetta.

Ilman kosteus on aamulla lähdössä noin 80 prosenttia ja kilpailun päättyessäkin vielä korkealla.

– Sienien, jääpussien ja jääpalojen kanssa siellä mennään. Ja kierroksen aikana odottaa, milloin seuraava jäähdytyspiste tulee vastaan, Kinnunen tietää.

– Tärkeintä on, ettei oma termostaatti kuumene. Jos se ylikuumene, sitten on peli seis. Sitä ollaan vähän niin kuin limitillä koko ajan.

Jääpalloja  ja geelejä myös käsiin, nestettä 4-6 litraa

Kuumankosteaa hellettä vastaan suomalaiskolmikko taistelee jäähdyttämällä kehon lämpötilaa kylmäliiveillä noin asteen verran ennen starttia. Kilpailun aikana käytössä on jäävettä ja nyt ensi kerran myös jääpaloja sekä geeliä, jolla viilennetään käsiä.

– Jääpaloja tai geelejä otetaan käsiin ja Ojala laıttaa niitä tenniksessä käytettävän käsihikinauhan tapaisella nauhalla ranteeseen, kertoo Suomen joukkueen valmentaja Jani Lehtinen.

– Käsiin näitä jääpaloja ei ole aiemmin paljon otettu, mutta nyt niistä saatiin leirillä hyviä kokemuksia. Tällä saadaan käsistä tulevaa veren virtausta viileämmäksi.

Kehon oma jäähdytysjärjestelmä pidetään virkeänä nauttimalla kilpailun aikana nestettä 4-6 litraa. Yhtä tärkeä on vauhdin säätely. Olosuhteiden vaikutuksesta vauhtiin saadaan tietoa torstaina käveltävästä 20 kilometrin kilpailusta.

– Viilennys on pääasia. Sen pitää onnistua, Ojala sanoo.

Ojala: ”Kunto on suht sama kuin ennen Poděbradyn kilpailua”

Suomalaistrio odottaa kilpailua luottavaisena, vaikka kaikkien lähtökohdat kilpailuun ovat hieman erilaiset.

Ojala varmisti taktisesti vahvalla kävelyllä olympiapaikan toukokuussa Poděbradyssä ajalla 3.48.25. Sittemmin hän on voittanut 35 kilometrin Suomen mestaruuden kotikulmillaan Urjalassa ja harjoitellut ongelmitta.

Ojala kuvaa tunnelmaa nyt, kun harjoittelua on höllätty ja odotellaan kilpailun alkua.

– Treenit ovat menneet hyvin. Nyt on jäljellä viimeinen odottelu. 50 kilometrin kävely hienous on se, kun vaan odotellaan ja nautitaan tästä hetkestä.

– Kunto on suht sama kuin mikä se oli vähän ennen Poděbradyn kilpailua. Ihan mielelläni lähden kilpailuun.

Partanen: ”Kaksi viime kuukautta ehjästi ja nousujohteisesti”

Aku Partanen on tällä kaudella kilpaillut kolme 5000 metrin ratakilpailua. Hän jätti astman ja allergian tuomien hengitysvaikeuksien takia maajoukkueiden EM-kilpailut ja maantiekävelyn SM-kilpailut väliin, mutta on nyt kunnossa.

– Kaksi viime kuukautta on mennyt ehjästi ja nousujohteisesti. Se on luonut itseluottamusta ja nyt täällä Japanissa viimeistelytreenit ovat menneet hyvin ja lupaavasti, Partanen sanoo.

Luotto omaan kuntoon on syntynyt onnistuneesta harjoittelun kokonaisuudesta ei niin ikään yksittäisistä harjoitteista.

– On tullut hyviä treenejä ja treeneissä on ollut hyvä vire kautta linjan. Se on hyvä signaali, että takana on useita hyviä treenejä eikä vain yksittäisiä onnistumisia, Partanen sanoo.

Kilpailutaktiikassaan Partanen on ottanut huomioon Sapporon olosuhteet.

– Lähden melko maltilla. Luotan kovaan loppuun. Kun lämpötila alkaa nousta, säästän voimia sinne loppuun. Haen sellaista ehjää nousujohteista suoritusta, Partanen kertoo.

Kinnunen: ”Jätetään hienot jäähyväiset”

Jarkko Kinnusella on takana vaiheikas paluu lajin kansainväliselle tasolle viime vuoden keväällä tehdyn lonkkaleikkauksen jälkeen. Lonkka kiusasi, tosin odotetusti, vielä maaliskuussa Dudincessa, kun Kinnunen käveli 4.01.49 ja sinetöi paikan olympiajoukkueessa.

– Jos miettii kahta vuotta taaksepäin, tämä on ollut melkoinen matka. Urani isoin operaatio oli viime vuoden toukokuussa ja sieltä on sitten kairattu kuntoon, Kinnunen sanoo.

– Talvi meni hienosti. Keväällä Dudincen 50 kilometrin jälkeen oli kovastikin ongelmia. Jos minulta toukokuussa olisi kysytty, en olisi ollut lainkaan satavarma, lähdenkö olympiakisoihin. Nyt reilu pari kuukautta on mennyt hyvin ja nousujohteisesti. Siksi olen täällä.

Uransa neljänteen 50 kilometrin olympiastarttiin Kinnunen, 37, lähtee nytkin valmiina pistämään itsensä perusteellisesti likoon.

– Annetaan kaikki matkalle. Jätetään olympiakisojen 50 kilometrille hienot ja sen arvoiset jäähyväiset.

(Kävelyn seuranta Ylen kanavilla on torstai-iltana kello 23.30 alkaen.)