Topi Raitasen kesän harjoitus- ja kilpailukausi ei ollut ongelmaton, mutta Raitanen huipensi sen 3000 metrin estejuoksun kahdeksanteen sijaan Tokion olympiakisoissa ajalla 8.17,44.
– Tyytyväinen pitää toki olla. Edellisten kisojen aikaan olin suunnistaja. Kovasti on töitä tehty viisi vuotta, että päästiin tänne, Raitanen summasi.
Raitasen finaaliaika oli hänen kesän parhaansa ja Raitanen oli myös finaalin paras eurooppalainen juoksija. Suomen edellinen pistesija olympiakisojen estejuoksussa on Tapio Kantasen neljäs sija Montrealissa vuonna 1976.
– Kahdeksas sija ja paras eurooppalainen. Se kertoo, että koko ajan mennään eteenpäin, Raitanen sanoi.
Kilpailun voitti Marokon Soufiane el Bakkali ajalla 8.08,90. Neljä vuotta sitten Rio de Janeirossa hän oli neljäs.
Etiopian Lamecha Girma ja Kenian Benjamin Kigen olivat toinen ja kolmas ajoin 8.10,38 ja 8.11,45.
Finaali oli kiihtyvävauhtinen kilpailu, jossa Raitanen juoksi ensimmäisen kilometrin 2.51,8 ja ohitti kaksi kilometriä ajassa 5.38,6. Meno ei ollut aivan yhtä raikasta kuin alkuerässä.
– Se oli nyt väsyneen miehen taistelu. Tuntui, että jokainen este kuluttaa ja väsyttää enemmän ja sen takia halusin juosta perässä, että sain ottaa esteet rauhassa ja säästää energiaa loppuun, Raitanen sanoi.
– Lopussa annoin kaikkeni, mutta oli se semmoista jalkojen käskyttämistä.
Raitanen haluaa syyskesällä vauhtikisaan ennätysjahtiin
Paikka olympiafinaalissa ja pistesija täytti Raitasen tavoitteen, varsinkin kun harjoittelu ja kilpaileminen ei kesän mittaan mennyt aivan kuten hän toivoi.
– Keskikesän korkeanpaikanleiri otettiin riskillä ja se meni persilleen. Korjattiin sitten mitä korjattavissa oli. Pääsin hyvälle tasolle ja alkuerässä oli erittäin hyvää juoksua. Se tuntui helpolta ja aitominen oli vahvaa, Raitanen arvioi.
– Tähän kisaan en vaan palautunut kuten olisi halunnut, mutta pääsin silti lähelle ennätystä. Siitä tietää, että perustaso nousee koko ajan, Raitanen sanoi.
Vaikka olympiafinaalin sijoitus tyydytti, Raitaselle jäi nälkää katsoa kuinka paljon hän pystyisi omaa ennätystään 8.16,57 vielä tänä kesänä parantamaan.
– Odotan sitä, että pääsen syksyllä vielä johonkin vauhtikisaan katsomaan, mille sekuntiluvulle ennätys tulee, Raitanen sanoi.
Raitasen toiveena olisi kilpailla Timanttiliigan Pariisin osakilpailussa 28. elokuuta ja tulla sieltä suoraan Tampereen Kalevan kisoihin.
Kahdeksas sija on hieno askel
Raitasen mukaan lähivuosien kehityskohdekin kirkastui entisestään Tokiossa. Kestävyyttä pitäisi yhä kehittää, että pystyisi finaalissa alkuerän väsyttämänä pitämään juoksuasennon hyvänä.
– Kun lantio väsähtää, sieltä tulee se vanha suunnistaja-Raitanen esille. Kun lantio ei pysy korkealla, niin siitä on vaikea tehdä sellaista rytminvaihdosta kuten alkuerässä. Nyt juoksu oli nätinnäköistä, mutta semmoista tamppaamista.
– Sijoitus oli kiva. Laitoin tavoitteeksi itselleni, että sijoille 8.–12:s on pakko mennä, ihan sama, miltä jalat tuntuvat tai mikä on vauhdinjako. Nyt osui kahdeksanteen. Tiesin, että jos on hyvät jalat, pystyn siihen sijoille 6.–8:s.
– Kahdeksas sija on hieno askel. Se luo uskoa siihen, että pääsen tasolle, jossa pystyn mitaleille.
Raitanen juoksi kiihtyvällä vauhdilla viimeisen 1500 metrin osuuden 4.02,4 ja viimeisen 2000 metrin osuuden 5.26,2. Molemmat ajat ovat parempia, kuin 1500 ja 2000 metrin estejuoksujen Suomen kaikkien aikojen parhaat tulokset.