Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on tutkittu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin mielestään kuuluvien urheilijoiden ja liikunnanharrastajien syrjintäkokemuksia 10 vuoden ajan. Viimeisin, vuonna 2018 käynnistynyt ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen urheilussa ja koululiikunnassa (eng. Promoting equal access and tackling discrimination against gender and sexual minorities in sport and physical education; PREACT) tavoitti yli 800 urheilijaa ja liikunnan harrastajaa, joista 30% identifioitui seksuaalisuudeltaan joksikin muuksi kuin heteroksi ja 9% koki kuuluvansa sukupuolivähemmistöön.
Hankkeen tulokset osoittavat, että liikuntaympäristöt eivät ole niin syrjimättömiä, yhdenvertaisuutta edistäviä ja psyykkisesti ja fyysisesti turvallisia kuin liikunta-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakimme edellyttävät.
Joukkuekavereiden ja valmentajien fyysisellä, sanallisella ja sanattomalla häirinnällä on keskeinen rooli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien urheilijoiden ja liikunnan harrastajien henkisessä pahoinvoinnissa. Erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluvat urheilijat ja liikkujat kokevat monenlaista häirintää niin valmentajiensa kuin joukkuekavereidensakin puolelta, millä on merkitystä heidän elämäntyytyväisyytensä, masentuneisuutensa, kehonkuvansa ja itsetuntonsa kannalta.
Rohkaisevaa on, että valmentajien ja joukkuekavereiden yhdenvertaisuutta tukeva käyttäytyminen näyttää tukevan erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkistä hyvinvointia Mitä useammin valmentajat tai joukkuekaverit olivat rohkaisseet vähemmistöön mielestään lukeutuvaa urheilijaa tai liikkujaa kertomaan sukupuolikokemuksestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan liikuntaharrastuksensa piirissä, mitä useammin he olivat kertoneet pitävänsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tärkeänä tai puuttuneet sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuvaan syrjintään sitä havaitessaan, sitä elämäänsä tyytyväisempiä erityisesti seksuaalivähemmistöön kuuluvat urheilijat ja liikunnan harrastajat olivat. Toisaalta haastattelemamme transtaustaiset urheilijat ovat joutuneet aktiivisesti työskentelemään hyvinvointinsa eteen tekemällä transurheilua ja omaa ei-binääristä sukupuoli-identiteettiään näkyväksi ja puuttumalla esimerkiksi valmentajiensa sukupuolittuneeseen tai syrjivään kielenkäyttöön.
Urheiluliitot ovat onneksi havahtuneet siihen, että syrjintään puuttuminen ei saa olla yksittäisten urheilijoiden ja liikunnan harrastajien vastuulla. Lisäksi urheilun ja liikunnan piirissä tiedostetaan yhä enenevässä määrin, että syrjintään puuttuminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttävät syrjintään puuttumisen taitojen lisäksi ymmärrystä siitä, mitä syrjivä käyttäytyminen itse asiassa ja kuinka yleistä se on eri liikuntaympäristöissä.
SUL Priden yhteisökumppanina
Maamme yleisurheilijoiden lajiliitto, Suomen urheiluliitto (SUL), on tänä kesänä ensimmäistä kertaa Priden yhteisökumppani. SUL on jo aiemmin tänä vuonna ryhtynyt käytännön yhdenvertaisuustekoihin. Tammikuussa yli 1200 hengelle toteutettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysely, joka toimii päivittyvän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman pohjana, osoitti yleisurheilukentät varsin yhdenvertaisiksi monessa suhteessa.
Seuroissa harrastaminen näyttää edulliselta eikä varallisuus eriarvoista yleisurheiluväkeä. Tytöillä ja pojilla vaikuttaa olevan yhdenvertainen mahdollisuus kilpailla ja harrastaa. Toisaalta yhdenvertaisuuden toteutumattomuus ilmeni erityisesti vähäisinä mahdollisuuksina osallistua vammaisurheiluun tai soveltavaan liikuntaan ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten vähäisenä osallisuutena yleisurheilutoiminnassa.
Vastaajat olivat kiinnittäneet huomionsa myös esimerkiksi sukupuoleen, toimintakykyyn ja ulkonäköön perustuvaan syrjintään ja syrjintään vitsailun ja huumorin varjolla. Nämä haasteet tunnistaen ja niihin ratkaisuja hakien Suomen urheiluliitto suunnittelee Pride –viikolla toimenpiteitä yleisurheilun toimintaympäristöjen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden edistämiseksi.
Marja Kokkonen
PREACT-hanketta johtaja psykologian tohtori ja liikuntakasvatuksen yliopistonlehtori ja Suomen Urheiluliiton koordinoiva urheilupsykologi
Kolumni on julkaistu myös Pride.fi -sivustolla