Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusryhmätasot uudistuvat ja valmennuksen keskittämistä yleisurheilukeskuksiin jatketaan. Ryhmiä tulee olemaan kaksi: Team Finland ja Maajoukkue. Aiemmasta poiketen Team Finlandiin valitaan yleisen sarjan urheilijoiden lisäksi myös 18-22-vuotiaita urheilijoita.

– Team Finlandin yleisen sarjan urheilijoiden tavoitteena on menestyä kansainvälisissä arvokilpailuissa. Nuorten urheilijoiden menestymistavoite on 2-4 vuoden päästä ja sen jälkeen käytävissä yleisen sarjan arvokilpailuissa, kertoo SUL:n valmennusjohtaja Jarkko Finni.

Valmennusryhmät valitaan ensisijaisesti tulostaulukon perusteella. Sen pohjana ovat Euroopan riisutun vuositilaston 8. sijan keskiarvot kolmen vuoden ajalta hieman mukautettuna. Riisuttu tilasto ottaa huomioon vain kolme parasta tulosta maata kohden.

– Valinnoissa huomioidaan myös urheilijan pisteet maailmanrankingissa. Lisäksi sijoitus 12 parhaan joukkoon olympiakisoissa tai MM-kilpailuissa (mukaan lukien hallin, maaston ja maantien MM-kilpailuissa), tuo valinnan Team Finlandiin.

– Sama koskee sijoitusta 8. parhaan joukkoon EM-kilpailuissa tai maastojuoksun EM-kilpailuissa.

Käytännössä Team Finlandiin valitaan urheilijat, jotka kamppailevat tai ovat iskuetäisyydellä EM-kilpailujen pistesijasta tai alle 23- ja 20-vuotiaiden EM-kilpailujen mitalista.

SUL:n huippu-urheilun valmennuspäällikön Tuomo Salosen mukaan uudistuksella tavoitellaan parempia edellytyksiä huippu-urheilumenestykseen.

– Tavoite on tukea aiempaa paremmin maan parhaimmistoa ja yleisen sarjan kansainväliselle tasolle potentiaalin omaavia nuoria. Se toteutetaan tarveharkintaisella tuella sekä tuomalla nuoria yhteen kärkiurheilijoiden kanssa oppimaan heiltä, Salonen sanoo.

Team Finlandille oma ohjelma – yhteisiä tilaisuuksia

Team Finlandin urheilijoiden kanssa SUL solmii henkilökohtaisen valmennustukisopimuksen. Lisäksi ryhmälle rakennetaan Team Finland -ohjelma, joka sisältää yhteisiä tilaisuuksia ja leiritystä kotimaassa ja osin myös ulkomailla. Ryhmän valmentajille tarjotaan myös jatko- ja täydennyskoulutusta.

– Tässä ryhmässä urheilijoille ja valmentajille tarjottava valmennustuki määräytyy urheilija-valmentajakeskustelujen ja valmennusprosessin seurannan ja suunnittelun perusteella. Siihen vaikuttaa myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön mahdollinen tuki, Salonen sanoo.

Team Finland ja Maajoukkue eivät toimi tyystin erillään kahtena ryhmänä.

– Lajikohtaiset maajoukkueohjelmat ja yleisurheilukeskustoiminta ovat kiinteä osa Team Finland -urheilijoiden kokonaistukea, Salonen sanoo.

Valinnat Team Finlandiin tehdään lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi.

– Valinnoissa säilytetään harkinnanvaraisuus niin, että niissä voidaan huomioida, jos esimerkiksi kovalle tasolle noussut urheilija kamppailee pidempään loukkaantumisten kanssa, Salonen kertoo.

Parayleisurheilijoista Team Finlandiin valitaan urheilijat, jotka sijoittuvat valintavuoden aikana 8 joukkoon paralympiakisoissa tai MM-kilpailuissa viimeksi vahvistetuissa paralympiakisojen lajeissa. Jos paralympiakisoja tai MM-kilpailuja ei järjestetä, ryhmään voidaan valita urheilija, joka sijoittuu valintavuoden maailmantilastossa 8 joukkoon paralympiakisojen lajivalikoimaan kuuluvassa lajissa.

Nuorten sarjoissa tulostaulukko kannustaa kehittymään

Nuorten kärkiurheilijoiden nostaminen Team Finlandiin tarkoittaa, että aiempi EM-ryhmä lakkaa. Myös Supertalentti-ryhmä sulautuu Team Finlandiin.

– Ajatuksena on nostaa potentiaalisimmat 18-22-vuotiaat nuoret liiton valmennuskeihään kärkeen oppimaan kokeneemmilta urheilijoilta, valmennusjohtaja Jarkko Finni sanoo.

Myös nuorten valinta Team Finlandiin perustuu tulostaulukkoon (ohessa). Siinä on erilliset tulosrajat 19-, 20-, 21- ja 22-vuotiaille. Ryhmään pääsee myös sijoittumalla alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa tai maastojuoksun MM-kilpailujen nuorten sarjassa 8 parhaan joukkoon tai saavuttamalla mitalin alle 23- tai 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa.

– Taulukon pohjana on ikäluokkien kolmen vuoden riisutun Euroopan vuositilaston hieman mukautettu 6. tuloksen keskiarvo. Teimme myös analyysin, kuinka nuoret eri puolella Eurooppaa ovat kehittyneet lajinsa huippunimiksi 2010-luvulla. Tätä kautta saatiin lisää faktapohjaa kriteereille, Finni kertoo.

– Analyysi kertoi, että jos haluaa Euroopan huipulle, pitää olla jo alle 20-vuotiaana kohtalaisen hyvä ja alle 23-vuotiaana täytyy kehittyä voimakkaasti.

Finni muistuttaa, että alle 23-vuotiaana lajien väliset erot ovat kuitenkin varsin suuret. Sekin on otettu huomioon valintakriteereissä.

– Esimerkiksi 100 metrillä täytyy tuossa vaiheessa olla jo lähellä yleisen sarjan tulostasoa, kun taas kymmenottelussa, kilpakävelyn pidemmillä matkoilla ja heittolajeissa, joissa käytetään raskaimpia välineitä, noustaan kovalle kansainväliselle tasolle usein vasta noin 25-vuotiaana, Finni sanoo.

Nuorista paraurheilijoista Team Finlandiin valitaan heidät, jotka sijoittuvat kolmen parhaan joukkoon nuorten MM-kilpailuissa viimeksi vahvistetuissa paralympiakisojen lajeissa.

Maajoukkueurheilijoille palveluja keskusten akatemioilta

Maajoukkue-ryhmän urheilijoiden ja heidän valmentajiensa toiminta ja tuki ohjautuvat lajien maajoukkueohjelmien ja yleisurheilukeskusten toiminnan kautta. Maajoukkue-ryhmään valitaan sekä yleisen että nuorten sarjojen urheilijoita, jotka täyttävät valintavuonna vähintään 17 vuotta.

Valinta perustuu tulostaulukon mukaiseen tulostasoon (taulukko julkaistaan myöhemmin). Alle 23-vuotiaiden urheilijoiden kohdalla valinta voi perustua myös SUL:n lajivalmentajan tai lajivastaavan kokonaisvaltaiseen harkintaan.

– Valinnoissa otetaan huomioon kahden edellisen kauden tulokset. Edellisen kauden tuloksen perusteella valittavan urheilijan valinnan edellytyksenä on, että urheilijan tavoitteellisuus ja valmennusprosessin kokonaisuus on ryhmän tavoitteeseen nähden uskottava, Finni sanoo.

Maajoukkueohjelmien budjetti ja maajoukkuetoiminnan laadun varmistaminen saattavat vaikuttaa Maajoukkueeseen kutsuttavien urheilijoiden määrään.

– Maajoukkueurheilijoille ja heidän valmentajilleen tarjotaan mm. maajoukkueleirejä ja palveluita yleisurheilukeskuksista. Eli keskuspaikkakuntien urheiluakatemioiden kanssa on sovittu, että nämä urheilija-valmentajaparit saavat sieltä tukitoimia.

Yleisurheilun kotimaisista kärkiurheilijoista jo noin 75 % harjoittelee yleisurheilukeskusten vaikutuspiirissä. SUL:n valmennus ohjaa vahvasti myös lukioikäisiä nuoria hakeutumaan keskuspaikkakuntien urheilulukioihin ja parhaisiin harjoitusolosuhteisiin. Keskukset ovat Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Jyväskylä sekä Liikuntakeskus Pajulahti ja Kuortaneen urheiluopisto.

Lue tarkemmat sisällöt valmennusryhmistä täältä: https://www.yleisurheilu.fi/valmennus/valmennusryhmien-valintaperusteet-2021-2024/